Sii­ka­lat­van seu­ra­kun­nan sie­lun­pai­men kirk­ko­val­tuus­ton käsissä

Siikalatvan seurakunnan kirkkovaltuusto haluaa valita kirkkoherran poikkeuksellisesti ilman suoraa kansanvaalia.

–Demokraattisella päätöksellä vaali on päätetty ehdottaa pidettävän välillisinä. Lopullisen päätöksen tekee Oulun tuomiokapituli, kirkkovaltuuston puheenjohtaja Jari Haverinen kertoo .

Viimeisen sanan vaalitavasta antaa Oulun hiippakunnan tuomiokapituli piispa Jukka Keskitalon.

Välilliset vaalit ovat Pohjois-Suomessa olleet yksittäistapauksia ja niiden myöntämiseen vaikuttaa esimerkiksi päätöksen yksimielisyys ja seurakuntalaisten tuki.

Kirkkovaltuuston kokouksessa viime keskiviikkona neuvottelu vaalitavasta kävi kiivaana puolin ja toisin, mutta koska vastaehdotuksia ei esitetty, päätöksen katsotaan olleen yksimielinen. Vaalitapa on herättänyt keskustelua myös seurakuntalaisten keskuudessa, mihin kirkkoneuvosto ja -valtuusto osasivat varautuakin.

–Olen vaikuttunut viestien määrästä. Se kertoo, että asia on tärkeä ja jäsenet todella välittävät seurakunnastaan, Haverinen kiittää ja lisää, että uudesta vaalitavasta huolimatta seurakuntalaisten mielipiteet tullaan ottamaan huomioon kirkkoherraa valitessa.

Välillisen vaalitavan puolesta puhuu se, ettei tällä tavalla ehdokkaita sidota vaaleihin, vaan he voivat olla ehdolla myös toisaalle. Näin ollen ehdolle asettumiskynnys on matalampi.

–Vaalitavasta päättäessämme perusajatuksena oli, että saataisiin mahdollisimman paljon, mahdollisimman hyviä hakijoita, Haverinen valottaa päätöksen taustoja.

Yhtä tärkeäksi kriteeriksi Haverinen listaa myös sen, että välillisen vaalitavan ehdokasasettelulla päästään lähemmäs tavallista työhaastattelua ja ehdokkaita voidaan tentata tarkemmalla kysymyspatteristolla, joka karsii loppusuoralle vain parhaat vaihtoehdot.

Kysymyksillä kartoitetaan kirkkoherran tärkeimpiä ominaisuuksia, kuten hengellistä johtajuutta, työyhteisön johtamiskykyä, talousosaamista sekä jumalan sanan julkituontia ja esiintymiskykyä, joista erityisesti viimeiset ovat tärkeitä seurakuntalaisille. Kansanvaalissa ehdokkaat ovat perinteisesti pitäneet vaalisaarnoja, eikä Haverinen usko, että käytännöstä luovutaan nytkään.

–Aion ehdottaa, että loppusuoralle päässeet saavat pitää julkisen valintasaarnan, jonka aikana myös jäsenet pääsevät esittämään kysymyksiä.

Kirkkoherran välillinen vaali

Kirkkoherra on paikallisseurakunnan johtaja, kaikkien seurakunnan työssä olevien esimies ja virkansa puolesta myös kirkkoneuvoston puheenjohtaja.

Perinteisesti kirkkoherra valitaan tuomikapitulin asettamista ehdokkaista suoralla kansanvaalilla ja äänioikeutettuja ovat kaikki seurakunnan täysi-ikäiset jäsenet.

Vuodesta 2014 saakka kirkkoherran vaalit on ollut mahdollista järjestää myös välillisinä, jolloin valinnan tekee kirkkovaltuusto tai kirkkoneuvosto.

Tuomiokapitulilta tulee erikseen pyytää lupa välillisen vaalin toimittamiseen. Tuomiokapituli ottaa harkinnassaan huomioon paitsi toimielimen perustelut, niin myös seurakunnan tarpeet.