Siikalatvan seurakunnan päättävissä elimissä on mietitty jo useamman vuoden ajan mahdollisuutta korottaa veroprosenttia.
– Talouden pidossa on suurena rasitteena, että köyhällä seurakunnalla on viisi kirkkoa ja seurakuntataloa, puhumattakaan kuudesta hautausmaasta, toteaa noin 6 000 jäsenen Siikalatvan seurakunnan talouspäällikkö Tarmo Myllykoski.
Verokertymä on laskenut vuosi vuodelta seurakunnan jäsenmäärän supistumisen vuoksi. Myllykoski selventää, että maaseutuseurakunnassa ei juuri erota kirkosta, vaan jäsenmäärän pudotus on seurausta syntyvyyttä korkeammasta kuolleisuudesta ja muuttotappiosta. Tappio on vuosittain noin sata henkeä.
– Kiinteistöt vievät pääomaa toiminnasta. Meidän poistot kiinteistöistä on suurin piirtein 90 000 euroa eli suunnilleen saman verran, mitä pitäisi nyt kerätä lisäverolla, Myllykoski luonnehtii.
Seurakunnalla on metsiä, mutta metsäomaisuutta ei myydä tulevina vuosinakaan käyttötalouden paikkaamiseen, vaan metsään mennään, kun on investointitarpeita. Viimeksi metsärahoilla maksettiin seurakunnan osuus sankarihautausmaiden kunnostuksesta.
Siikalatvan seurakunnan tuloveroprosentti on ollut 1,75. Prosenttia ei ole korotettu kertaakaan seurakunnan historian aikana.
– Nyt ollaan siinä tilanteessa, ettei muualta saada ilmaista rahhaa. Joudutaan menemään seurakuntalaisten kukkarolle. Korotuksen vaikutus on noin 10–30 euroa per vuosi per veronmaksaja tulotasosta riippuen.
Kuukautta kohden laskettuna veronmaksuvelvollinen seurakunnan jäsen maksaa noin 2,5 euroa enemmän veroa. Tarmo Myllykoski tähdentää, että näillä euroilla turvataan, että seurakunnan kiinteistöt voidaan pitää jatkossakin kunnossa.
– En tiedä, meneekö koskaan kirkolliskokoukseen asti meidän toiveemme, että seurakunta voisi saada rahallista apua kiinteistöjen ylläpitoon.
Veroprosenttiasian käsittelyn yhteydessä Siikalatvan kirkkovaltuusto päätti esittää Kirkkohallitukselle, että pienille yhdistyneille seurakunnille taattaisiin taloudellista apua kirkkorakennuksien ja muiden kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kiinteistöjen ylläpitoon. Tuki mahdollistaisi, etteivät seurakunnan varat menisi kiinteistöjen ylläpitoon, vaan rahaa jäisi myös seurakunnalliseen toimintaan.
Seurakunnan työtekijämäärästä ei voida enää voitaisi vähentää. Todennäköistä on, että jonain päivänä Siikalatvan seurakunta on kahden papin seurakunta mikä vaikuttaisi niin, että jumalanpalveluksia järjestettäisiin kirkoissa entistä vähemmän.
Seurakunta on vuosien saatossa myynyt myytävissä olevat kiinteistöt.
– Seurakuntataloja ja kirkkoja ei pystytä myymään, niitä joka kylällä tarvitaan.
Ennen seurakunnat saivat osuuden yhteisöverotuksesta. Käytännöt ovat muuttuneet niin, että nykyisin seurakunta saa valtionrahoitusta hautaustoimeen ja väestökirjanpitotehtäviin. Jakoperuste on laskennallinen. Summa on ensi vuonna noin 140 000 euroa.
– Tällä veronkorotuksella turvataan nykyisten rakennusten ylläpito ja poistot. Ei olisi mittään hättää, jos meillä olis yksi kirkko ja seurakuntatalo. Kärsis olla muutama hautuumaakin eikä olisi taloudellista hätää.
Siikalatvan kirkkovaltuusto päätti nostaa veroprosentin 19. Seurakuntien veroprosentit ovat lähiseurakunnissa samaa luokkaa. Raahen seurakunnan veroprosentti on 1,90, Vaalan 1,80 ja Haapaveden 1,85.
Valitettava tosiasia on, että Siikalatvan seurakunnan verotulot laskevat vuosi vuodelta. Tämän tiedon pohjalta herää kysymys, onko seurakunnalle testamentattu tai lahjoitettu varoja toiminnan tukemiseksi.
– Siikalatvan seurakunta ei ole saanut lahjoitusvaroja. Kestilässä ja Piippolassa on testamenttivaroja, joiden käyttö on kappelineuvoston peukalon alla. Varoja käytetään seurakuntalaisten virkistystoimintaa kappelineuvoston päättämällä tavalla, kertoo Tarmo Myllykoski.
Lahjoituksen voisi tehdä vaikka muualla asuva entinen seurakuntalainen tai paikallinen joka ei syystä tai toisesta kuulu kirkkoon, mutta haluaa osaltaan turvata arvokkaan kirkkorakennuksen, seurakuntatalon ja hautausmaan kunnossapitoa.
Monille kotikylän kirkot ovat merkityksellisiä rakennuksia ja hautausmailla käydään säännöllisesti. Surujuhlia tullaan viettämään kaukaakin suvun lähtösijoille.
– Seurakunnalle voi ilman muuta halutessaan tehdä testamentin tai lahjoituksen, Myllykoski vahvistaa.
