Siikaverkko Osuuskunnan uusi puheenjohtaja on yksi kuituyhtiön perustamisajatuksen syntymisestä lähtien mukana olleista avainhenkilöistä. Juhani Marttila muistelee tarpeen valokuidun rakentamiselle heränneen 2010-luvun vaihteessa, kun teleoperaattori ilmoitti purkavansa pois muun muassa Siikalatvan ja Pyhännän sivukyliltä kupariyhteydet.
Langattomien yhteyksien varaan jäämisen tiedettiin tuovan mukanaan ongelmia, koska yhteydet eivät olleet toimineet varsinkaan haja-asutusalueilla. Isoja operaattoreita ei tiedustelujen pohjalta kiinnostanut rakentaa valokuituyhteyttä harvaan asutulle maaseudulle.
– Todettiin, että itse täytyy laajakaista rakentaa, muistelee keväällä 2013 osuuskunnan perustavassa kokouksessa mukana ollut Marttila.
Perustavassa kokouksessa hallituksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittu Mikko Äijälä ja hallituksessa Äijälän tavoin varsinaisena jäsenenä ja varajäsenenä osuuskunnan eteen jo viisi vuotta työtä tehnyt Marttila muistavat rakentamisvaiheet hyvin.
Rakentaminen aloitettiin kesällä 2014 Tavastkengältä ja Kestilästä, joiden arvioitiin olleen tuolloin heikoimpien langattomien yhteyksien varassa. Kesällä 2015 laajakaistaverkko vedettiin koko Rantsilan alueelle. Seuraavana kesänä verkko kaivettiin Piippolaan ja Pulkkilaan. Lopputöitä tehtiin vielä kesällä 2017. Pulkkilaa rakennettaessa runkoverkkoon liitettiin noin 20 asiakasta myös Haapaveden puolelta. Teknisesti Haapaveden puolelle toteutettu rengaslenkki oli helppo toteuttaa.
– Kysyntää on ollut Haapavedelle enemmänkin, mutta yksittäisiä asiakkaita ei ole ollut mahdollista liittää verkkoon, toteaa Mikko Äijälä.
– Runkoverkko on mitoitettu niin, että kaikkien on mahdollista liittyä Siikaverkkoon alueella, johon valokuitu on vedetty, kuvailee Juhani Marttila.
Tähän mennessä rakennettu verkko saatiin kuluvan vuoden alkupuolella valmiiksi niin, että tehtäväksi jäi varsinaisen aktiivirakentamisen jälkitöitä ja rakentamishankkeen dokumentointia.
– Moneen muuhun kuntaan verrattuna Siikalatvalla ja Tavastkengällä on todella hyvät kuituyhteydet. Monessa kunnassa vasta suunnitellaan laajakaistan rakentamista, hoksauttaa Juhani Marttila.
Siikalatvan ja Pyhännän kuntien rooli hankkeen toteutumisessa on ollut merkittävä. Ilman kuntien verkkoinvestointiin sitoutumista runkoverkkoa ei olisi ollut mahdollista rakentaa.
Tavastkengällä kesäkuussa kokoontunut yleinen kokous valitsi Juhani Marttilan hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi.
– Tämä on minulle hyvin mieluinen asia, kun Juhani alkoi puheenjohtajaksi. Hän tuntee kentän, Siikalatvan ja Siikaverkon ihan samalla tavalla kuin minäkin, Mikko Äijälä kertoo.
Äijälä on luvannut jatkaa seuraavan vuoden hallituksen jäsenenä.
– Juhanin tapa tehdä asioita on selvittelevä, hän hakee vaihtoehtoja ja keskustelee niistä, Äijälä luonnehtii.
– Tämä ei ole yhden ihmisen hanke, vaan osuuskuntaa vedetään yhteistyöllä. Osuuskunta on asiakkaiden omistama ja toiminta on heidän tarpeistaan lähtevää, Marttila muistuttaa.
Kestilästä kotoisin oleva Juhani Marttila toimii metsätieteiden tutkijana ja valmistelee parhaillaan puumateriaalitieteen väitöskirjaa Itä-Suomen yliopistossa.
– Tietotekniikka on minulle harrastus, ammatti se ei ole ikinä ollut. Alunperin syy, miksi lähdin mukaan kuidun rakentamisen selvittelyyn oli, että oltiin putoamassa kelkasta nettiyhteyksien suhteen. Koin nopeat nettiyhteydet tärkeiksi täällä elämisen, yrittämisen ja asumisen edellytyksiksi.
Juhani Marttila tähdentää, että vaikka asuu Joensuussa, on hän lujasti kiinni tässä seudussa.
Puheenjohtajan ei tarvitse aina ehtiä fyysisesti paikalle kokouksiin, koska kokouksia voi pitää nettiyhteyden välitykselläkin.
– Henkilökohtaisesti näen tärkeänä, että osuuskunnan tulevaisuus on turvattu. Toivoisin, että myös Pyhännällä osattaisiin katsoa tulevaisuuteen ja verkko rakennettaisiin koko kunnan alueelle, miettii Juhani Marttila.
Tämän vuoden aikana Siikaverkko Osuuskunta on tullut uuteen tilanteeseen: aktiivirakentamisvaihe on ohi.
Tällä hetkellä Siikaverkko rakentaa yksittäisiä liittymiä, kun esimerkiksi kuituvarauksen tehneet asiakkaat haluavat liittymän käyttöön tai liittymä hankitaan uudisrakennukseen.
– Kun nähdään, millä aikataululla Pyhännän rakentaminen toteutuu, muuttuu Siikaverkon rooli rakennuttajasta verkon ylläpitäjäksi, kuvailee Mikko Äijälä.
Tavastkenkää rakennettaessa Pyhännän kunta päätti tehdä loppukunnan rakentamispäätökset myöhemmin. Kunta on selvitellyt erilaisia nopean nettiyhteyden loppuun kuntaan toteuttamisvaihtoehtoja.
Parhaillaan puntaroidaan, onko Siikaverkolle riittävästi kysyntää niin, että Pyhäntä sitoutuisi rakentamishankkeeseen.
Siikaverkko on edelleen aktiivisessa roolissa kehittämässä palvelutarjontaa toimialueellaan. Uusia palveluita tuodaan asiakkaiden ulottuville sitä mukaa, kun uutta tekniikkaa tulee tarjolle. Käynnissä on ollut muun muassa keskustelu siitä, että kaikissa Siikalatvan Vuokrataloyhtiön asunnoissa olisi jatkossa mahdollisuus käyttää osuuskunnan taloyhtiöön tuomaa nopeaa nettiyhteyttä.
Juhani Marttila tiedostaa, että Siikaverkko kilpailee langattomia palveluita tarjoavien operaattoreiden kanssa asiakkaista niillä kylillä, joilla langattomat yhteydet toimivat kattavasti. Marttila arvioi, että nopean netin tarve tulee jatkossa vain kasvamaan. Jatkossa langattomat yhteydet ovat täydentämässä kuituverkkoa.
– Tulevaisuudessa jokaisen kotona on 5 G-tukiasema jakamassa verkkoa kaikkeen siihen, mihin yhteyttä kodissa tarvitaan. Langattomat yhteydet eivät kuitua korvaa, Marttila miettii.
– Jo nyt langattomat yhteydet ovat tukiasemalle tulevan kuidun nokassa, selventää Mikko Äijälä.
Siikaverkon ylläpitäjänä osuuskunta tarkkailee koko ajan verkon kuntoa ja toimivuutta. Isoja vikoja on ollut harvoin.
Äijälä on hoitanut vikakäyntejä oman toimensa ohessa vapaa-ajallaan ja todennut useimmiten asiakkaan luota vian löytyvän langattomasta yhteydestä.
Usein vika korjaantuu, kun kotipäätelaite käytetään pois päältä ja käynnistetään uudelleen.
Kuituyhteyskin toimii varmimmin, kun tietokone on kytketty verkkopiuhalla päätelaiteeseen.
Opittavaa on edelleen maanrakennustöihin ryhtyvillä. Aina ennen kuin kaivinkoneen kuokkaa isketään maahan pitäisi pyytää johtoselvitys.
Johtotieto.fi:stä saa maksuttomana palveluna kaivukohteen maaperässä olevien sähkö- ja kuitukaapeleiden näytön.
– Tyypillinen vahinko on ollut tänä vuonna rummun vaihdon yhteydessä sattunut kaapelin vikaantuminen.
Kaapeli menee tien ali usein rummun läheisyydestä, kertoo Mikko Äijälä.
Jos kuitukaapeli katkeaa tai vaurioituu, jää vian korjauslasku aina kaivajan maksettavaksi. Lasku nousee helposti tuhansiin euroihin.
