Opettaessani diakonissoja Matongon luterilaisessa teologisessa seminaarissa jouduin oppilaan paikalle. ”Elämässä oli tehtävä priorisointeja”, aloitin tunnin. ”Jos teillä on vain yksi leipä, niin on tarkoin harkittava kenelle siitä jakaa, ensin omille lapsille ja vain jos siitä jää jotain jäljelle voi sitä jakaa muillekin.”
Artikkeli on _kirjautuneille_
Kirjaudu tai luo Kaleva Media -tunnus
Voit lukea kirjautumisen takana olevia sisältöjä
Pääset kommentoimaan sisältöjä
Saat oman nimimerkin