Siikajokilaakso Miltä kuulostaisi ajatus polkea pyörällä Euroopasta Venäjän halki Aasiaan? Ranskalaisista Emiliestä ja Romainesta se kuulosti hyvältä.
– Olemme liian uteliaita näkemään maailmaa, emmekä osanneet valita maiden välillä, Ranskan länsirannikolta Nantesista kotoisin oleva pariskunta kertoo.
Puolivälissä neljääkymmentä oleva pari myi syksyllä omaisuutensa ja asui välikuukaudet kavereidensa luona keräten kaiken ylimääräisen rahan, mikä säästöön jäi. 14000 euron budjetilla hankittiin matkapyörät, vaatteet ja varusteet, joilla 45 000 kilometrin ajotavoite pitäisi olla saavutettavissa.
Pariskunta polkaisi matkansa käyntiin 22. helmikuuta.
– Emme hae aurinkoa, siksi kylmä vuodenaika oli hyvä. Muutenkin pyöräilyyn 10-15 asteen lämpötila on paras, Emilie kertoo.
Kylmää vuodenaikaa oli varmasti tarjolla vielä alkukeväästä reitin kulkiessa Ranskasta Belgian ja muiden välimaiden kautta Tanskaan. Sieltä Norjan rannikkoa pitkin Lofooteille ja edelleen Ruotsin kautta Suomeen.
– Imatralle meidän pitäisi ehtiä ennen 15. kesäkuuta, jotta ehdimme levätä ennen Venäjälle menoa, kolmen kuukauden viisumin naapurimaahamme hankkineet kertovat.
Venäjän läpi ajaminen ei pariskuntaa pelota, vaikka kotipuolessa asiaa onkin kauhisteltu.
– Ei koko maata ja kansaa voi verrata siihen, mitä päämies tekee tai uutisista luetaan, Emilie toteaa.
Venäjän jälkeen reittikartalta löytyy Japani, Etelä-Korea, Kiina, Vietnam ja niin edelleen, ennen kuin ollaan määränpäässä Burmassa, eli Myanmarissa. Siellä on paikka pohtia tarkemmin, mitä kautta ja millä kulkupelillä kotimatka tehdään.
Ajallisesti matkalaisilla ei ole kuin kaksi tavoitetta: ehtiä syyskuun puolivälissä ennen talvikautta Venäjältä Japaniin lähtevälle viimeiselle lautalle ja ehtiä Aasiaan ennen monsuunisateita.
Emilie ja Romain ovat saaneet paljon vinkkejä muilta maailmanmatkaajilta. Netin kautta on solmittu tuttavuuksia, jotka ovat luvanneet olla avuksi paikallisongelmissa, joista kielimuuri lie suurin.
Yhteisen kielen puuttuminen ei tosin ole estänyt polkijoita tutustumasta ihmisiin tähänkään asti. Jopa ennalta juroiksi kuvaillut suomalaiset ovat osoittautuneet aivan toisenlaisiksi.
– Jos te suomalaiset olettekin ujoja, niin te olette myös ystävällisiä, hymyileviä ja vieraanvaraisia, Emilie huudahtaa.
Koska heidän matkavauhtinsa ei ole päätä huimaava, on heillä aikaa myös pysähdellä ja tarkkailla. Yksi ihailun kohde oli maalaistalon ympäristö, eikä aikaakaan kun pari jo istui talon pirtissä kahvilla, vaikka emäntä puhui pelkkää suomea. Terveiset vain Liminkaan Hilkka ja Olavi Rantalalle.
– Tässä syy miksi me lähdimme pyörällä, saamme nähdä ihmisiä ja miten he elävät.
Lue aiheesta lisää 11.6. Siikajokilaaksosta.
