So­peut­ta­mi­nen ei suju kivutta

Toukokuussa katsotaan, mihin sakset sipaisee.

Hallintotieteitten tohtori Eero Laesterä analysoi siikalatvasille kunnan miinukselle painunutta taloutta. Valtiolta ei apua kannata odottaa, vaan on keskityttävä objektiivisesti omaan napaan. Sopeuttamistoimien miettimiseen kutsutaan kaikki kunnan asukkaat ideoineen. Kuva: Anna Hämeenaho
Hallintotieteitten tohtori Eero Laesterä analysoi siikalatvasille kunnan miinukselle painunutta taloutta. Valtiolta ei apua kannata odottaa, vaan on keskityttävä objektiivisesti omaan napaan. Sopeuttamistoimien miettimiseen kutsutaan kaikki kunnan asukkaat ideoineen. Kuva: Anna Hämeenaho
Kuva: Anna Hämeenaho

Siikalatva/Pulkkila Siikalatvan kunnan talous on säästötoimista huolimatta tipahtanut sellaisiin lukemiin, ettei voivottelu auta.

Kuluvan vuoden talousarvion 1,5 miljoonan euron alijäämä on synkeä, eikä tilannetta auta valtionosuuksien leikkaukset saati sosiaali- ja terveysmenojen voimakas kasvu.

Koska omin voimin ei lukujen tuijottelussa tultu hullua hurskaammaksi, on tasapainottamisohjelmatyöhön palkattu konsultti.

Hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä Perlacon Oy:stä esittelikin maanantaina tekemäänsä alustavaa analyysia Siikalatvan taloudesta, sen kehitysnäkymistä ja tasapainottamistoimien tarpeesta.

Samalla käynnistyi myös varsinainen tasapainottamisohjelmatyö ohjausryhmän ensimmäisellä kokouksella. Tavoitteena on saada toimenpideohjelma valmiiksi toukokuun loppuun mennessä.

Laesterä oli koonnut esittelyynsä lukuja ja tilastoja sekä valtakunnallisesta että kunnan taloustilanteesta useiden vuosien ajalta, myös ennen kuntaliitosta.

Kymmenen vuoden takainen, valtakunnallinen veroprosenttikaavio osoitti, että vuonna 2005 19 prosentin veroäyrin oli ylittänyt vain muutama kunta, Siikalatvan alue muiden muassa.

Tänä vuonna kaavio on pompsahtanut lähes kokonaisuudessaan samaisen luvun yli ja vain muutama kunta sinnittelee luvun 19 alapuolella.

Mutta edelleenkin Siikalatvan keikkuu lukujen yläpäässä.

Vaikka kehitys on tilaston valossa ikävällä tavalla nousujohteinen, on vuosiin mahtunut myös parempia aikoja vero- ja valtiorahoituksineen.

Valitettavasti koko maan talous koki Nokian alamäen kautta kolauksen. Suuryritys, joka parhaimmillaan tuotti yhteisöverotuloja yli miljardin vuodessa, ei tuota nyt ollenkaan.

– Korkean teknologian viennissä ollaan nyt matalimmalla tasolla sitten vuoden 1995, Laesterä valotti tilannetta.

Elämää jatkettiin ulkomaanvelkojen turvin sellaista tahtia, että sitä voi kuvata jopa Kreikkaa rohkeammaksi. Samaa vauhtia ovat kasvaneet kuntienkin velat, eikä Suomi-neidolla riitä entiseen malliin resursseja auttaa hädänalaisia. Se on nähty jo valtionosuuksien leikkauksina.

– Valtionosuuksien kehittyminen polkee paikallaan, eikä lisää saada siihen malliin kuin ennen. Joku sanoo, että kyllä se valtio tulee apuun, mutta ei se tule, jos ei saada Suomeen lisää rahaa, Laesterä pamautti pysäyttäen salista kuuluneet kommentit.

Aiheesta lisää 5.3. Siikajokilaaksossa

Mainos
Siikajokilaakson pelit

Pelaa Siikajokilaakson digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä