Pyhännän kunnan vuoden 2019 talousarvion ja vuosien 2020–2021 taloussuunnitelman esittelyä avatessaan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Matti Leiviskä totesi kyseessä olevan hänen valtuustovuosiensa aikana ensimmäinen kerta, kun valtuustolle esitellään miinusmerkkisellä tuloksella oleva talousarvio. Tilikauden tulos on 15 000 euroa alijäämäinen, mutta tilikaudella muodostuu ylijäämää 57 000 euroa poistojen ja varausten purkamisen jälkeen.
Kunnanjohtaja Jouko Nissinen selvensi haastetta ja vaikeutta talousarvion tekoon tuoneen sosiaalipalveluiden tuottamisen Sosiaali- ja terveyspiiri Helmelle siirtymisen ja Heta-palveluihin menon.
Sosiaalipalveluiden osalta talousarvio on laadittu perustaen luvut Pyhännällä aiempina vuosina toteutuneisiin lukuihin.
Talousarviossa on pyritty aikaisempien vuosien tapaan siihen, että ennemmin arvioidaan menot yläkanttiin kuin liian alhaiseksi. Luvut ovat yleensä vuoden varrella kehittyneet budjetoitua parempaan suuntaan.
– Epävarmuutta siellä on. Uskotaan, että tuossa pitäisi pysyä, ellei jotain odottamatonta tapahdu.
Toinen epävarmuutta tuova asia on talous- ja henkilöstöhallinnon siirtäminen Kuntien Hetapalveluihin.
– Mitä enemmän paperilaskuja käsitellään, sitä kalliimmaksi palvelu tulee, selvensi kunnanjohtaja kannustaen sähköisten laskujen suosimiseen.
Kustannuksiin lisää myös Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin päätös nostaa hintoja 2,5 prosenttia. Vuodeosaston käytön kasvun vuoksi vuodeosastomenoihin on lisätty 170 000 euroa.
– Viime vuosien perusteella ei tässä hätää tule. Emme ole mikään kriisikunta. Nyt täytyy vain tyytyä siihen, että vertailukohtaa sosiaalipalveluiden Haapaveden kaupungin tuottamana hoitamisesta ei ole.
Pyhännän kunnan tänä vuonna toteuttamat ja ensi vuodelle suunnitteilla olevat investoinnit tuovat talouden pitoon lisähaasteen, johon on Nissisen mukaan kiinnitettävä huomiota.
Kunta on satsannut palveluiden ja elinkeinojen kehittämiseen sekä yleiseen viihtyvyyteen. Panostukset on tehty siinä toivossa, että ne tuovat Pyhännälle perheineen asumaan heitä, jotka nykyään käyvät Pyhännällä vain töissä.
– Ensi vuonna panostetaan myönteisen kuntakuvan kehittämiseen kuntamarkkinointia tehden, Jouko Nissinen lisäsi.
Reilun miljoonan euron nettoivestoinneilla valmistuu ensi vuonna koulukeskuksen yhteyteen rakenteilla oleva liikuntahalli, katuvalaistusta ja kaavateitä, rahaa kuluu myös Pyhännän Liikekeskukseen, terveyskeskuksen saneeraukseen, koirapuiston rakentamiseen ja,Leiviskänkankaan liikennejärjestelyihin. Liikennejärjestelyihin on tulossa 200 000 euroa valtion tukea.
Henkilöstö- ja talousjohtaja Juha Tuikkanen selvensi talousarviolukujen kautta, mitä sosiaalipalveluissa tapahtuva muutos vaikuttaa budjettiin. Ensivuoden investointien johdosta kunta nostaa pitkästä aikaa pitkäaikaista lainaa miljoonan ja lyhytaikaista lainaa 1,7 miljoonaa euroa.
Teemu Aitto-oja kysyi, onko arvioitu, minkä verran sote-menot olisivat, jos toiminta olisi jatkunut ennallaan itse sosiaalipalvelut tuottaen.
Juha Tuikkanen vastasi, että lukujen vertaileminen on vaikeaa, mutta eron ei pitäisi olla merkittävä itse tekemiseen verrattuna. Näppituntumalta kustannukset kasvavat noin 100 000 euroa. Kuluja vertailtaessa on otettava huomioon budjetoidut atk-ohjelmistoinvestoinnit.
– Budjetti on tehty siltä pohjalta, mitä kunnanhallitus on antanut valtuuksia Helmelle. Panostus ohjelmistoihin on merkittävä. Helmi jakaa kustannukset Mehiläisen kanssa, selvensi valmistelutyöryhmään kuuluva Mirja Kotisaari.
– Ottaen huomioon toiminnan laatu, nyt ollaan huomattavasti varmemmalla pohjalla ja leveämmillä hartioilla, kun aiemmin sosiaalijohtaja ja kuraattori ovat vastanneet kaikesta. Uusi tilanne antaa mahdollisuuden kehittää myös sote-palveluiden laatua, painotti Jouko Nissinen.
– Ei ole lähdetty tähän säästöt edellä, vaan toimintavarmuus ja tehokkuus mielessä, lisäsi Matti Leiviskä.
