Tilaisuutta avatessaan kunnanhallituksen puheenjohtaja Timo Hakkarainen muistutti, että säästöjä on haettu monta kertaa kunnan ja Helmen yhteistyönä. Pyrkimyksistä huolimatta menot ovat vain nousseet ja useampaan kertaan on todettu, ettei säästöjä synny ellei palvelurakennetta leikata rajusti.
Leikkauksina on esitetty muun muassa yhden vanhuspalveluyksikön lakkauttamista tai terveyskeskustoiminnan keskittämistä yhdelle kylälle. Pelastusta odotettiin jo aiemmin valtakunnallisesta sotesta. Kun sote kaatui keväällä, olivat Siikalatvan keinot jo vähissä.
Kilpailutuksessa palveluntuottamiselle on asetettu lukuisia vähimmäisvaatimuksia ja reunaehtoja. Kunta muun muassa edellyttää, että palvelut turvataan ja niitä kehitetään siten, että siikalatvalaiset hoidetaan ensisijaisesti kotikunnassa. Lääkäri- ja hoitajaresurssit turvataan ja työpaikat säilyvät Siikalatvalla.Terveysasemapalvelut on tuotettava Pulkkilassa ja Rantsilassa niin, että molemmissa on lääkärinvastaanotot ja Kestilässä on hyvinvointipiste. Lisäksi kaikilla neljällä kirkonkylällä on oltava vanhuspalveluyksiköt. Seulonnat ja skopiat pitää tuottaa Siikalatvan kunnan alueella.
Tavoitteena on, että sote-palvelut ulkoistamalla saataisiin jo kymmenvuotisen sopimuksen ensimmäisenä voimassaolovuotena, vuonna 2017, 1,75 miljoonan euron säästöt verrattuna vuoden 2016 kustannustasoon. Vuosisopimushinta on 23,2 miljoonaa euroa.
Illan aikana kysyttiin useamman kerran, miten yritys voi tuottaa samat palvelut merkittävästi halvemmalla kuin Helmi. Yleisö arvioi eri sanakääntein, ettei se ole mahdollista muutoin kuin vähentämällä henkilöstöä.
Säästöjen kerrottiin syntyvän toiminnan kehittämisen kautta ja laskennallisesta ALV:n palautuksesta. Säästöjä syntyy, kun uusi toimija satsaa varhaiseen puuttumiseen ja lääkäripalveluihin. Ennaltaehkäisevän työn merkitys korostuu.
Laskennallinen ALV:n palautus on mahdollinen, koska sosiaali- ja terveyspalveluista ei arvonlisäverolain mukaan suoriteta arvonlisäveroa. Lainsäätäjä on kuitenkin katsonut, että yksityisen palvelutuottajan kustannuksiin ja siten laskutukseen sisältyy niin sanottu piilevää arvonlisäveroa. Tämän vuoksi kunta on ostaessaan näitä palveluja oikeutettu hakemaan ja saamaan verohallinnolta laskennallisen viiden prosentin ALV-palautuksen.
Kilpailutusta hoitaneiden työ on ollut viime viikkoina kilpajuoksua maan hallituksen kanssa. Siikalatvan kunnan on tehtävä ulkoistamispäätös ennen kuin eduskunta päättää Paras-lain jatkosta. Lainmuutoksen tultua voimaan nykyisestä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta ei voida enää irtisanoutua.
Kunnanjohtaja Tuomo Haapalahti muistutti, että mikäli sote-palveluita ei ulkoisteta, on Siikalatvan kunta muutamassa vuodessa kriisikunta, jolloin edessä on vielä rajummat toimet palvelurakennetta muuttaen tai kuntaliitos. Jotain täytyy yrittää tehdä itse, kun Siikalatva on huipulla maakunnan sote-palveluiden tarvetilastossa.
Haapalahti rauhoitteli työpaikkansa puolesta hätäileviä toteamalla, että osaavia sote-ammattilaisia tarvitaan kaikissa olosuhteissa, myös valtakunnallisen sote-uudistuksen toteutuessa. Tulevaisuuden näkymä on, että sote-palveluita tuottavien yritysten osuus tulee lisääntymään ja kunnallisten palvelutuottajien poistumaan.
Valmistelutyöryhmän puheenjohtaja Aimo Lehmikangas valotti sitä työmäärää, minkä kolmijäseniseksi supistunut työryhmä on tehnyt kilpailutusprosessin aikana. Työryhmään jäi Lehmikankaan lisäksi vain kunnanvaltuuston puheenjohtaja Kaisa Louet-Similä ja Timo Hakkarainen, kun muut valitut jäsenet olivat itse tai joku heidän perheenjäsenensä on Helmen työntekijä.
Lehmikangas kiitti Helmen edustajien osallistuneen merkittävällä panoksella selvittelytyöhön. Ulkoistamisen valmistelun tiimoilta nykyisen palvelutuottajan toimintatapa on käyty perusteellisesti läpi, eikä sieltä löytynyt moitittavaa.
Kilpailutuksen aikana oli epäilys, tuleeko tarjouksia lainkaan, koska Siikalatvan vaatimukset olivat niin kovat. Valmistelutyöryhmä totesi, että jos tarjouksia ei tule, on asia sillä selvä: Kunnan vaateet eivät ole täytettävissä eikä ulkoistaminen sitä myöten mahdollista.
Tarjouksia saatiin 2. marraskuuta mennessä neljältä yritykseltä, jonka jälkeen valmistelutyöryhmä on pisteyttänyt tarjoukset käytyään ne läpi yhdessä konsultin kanssa. Pisteytystä tehdessä tärkein kriteeri on ollut, miten asiat sujuisivat asiakkaan eli kuntalaisen kannalta.
– Periaatteessa jokainen tarjous on hyväksyttävissä, toteaa Aimo Lehmikangas.
Sopimusmallissa on huomioitu myös mahdollisen laajan sote-alueen syntyminen siten, että sopimus periaatteessa siirtyy uudelle toimijalle, ja ettei kunnalle synny taloudellisia velvoitteita tuossa tilanteessa.
Kuntalaisilla on ollut perjantaiaamuun saakka mahdollisuus lausua mielipiteitään sekä esittää kysymyksiä sote-palveluiden ulkoistamisesta. Aimo Lehmikankaalla oli perjantaiaamuna ulkoistamispäätösesitystä tekemään kokoontuvalle kunnanhallitukselle vietävänä toistakymmentä kuntalaisilta tullutta sähköpostia ja kaksi kirjettä. Huolenaiheet olivat samoja-asioita, mitä nousi esille Pulkkila-salissa torstai-iltana.
Ensimmäisenä kuntalaisista puheenvuoron sai siikalatvalainen sairaanhoitaja Sirpa Kärki. Yli 15 vuoden ajan hoivatyötä tehnyt Kärki arvioi, että asiakkaiden kannalta ulkoistaminen merkitsisi laadun heikkenemistä, kun yrityksen on tingittävä jostain saadakseen toiminnasta myös voittoa. Määräaikaisten työntekijöiden sopimukset tuskin jatkuvat, vaan heidän sijalleen tulevat ulkomaiset, halvemmat työntekijät. Työntekijöihin sovelletaan eri työehtosopimusta, jolloin sama työ tehdään pienemmällä palkalla. Kunnalle on odotettavissa lisälaskua asioista, joita ei ole pystytty ennakoimaan.
Sirpa Kärki toivoi, että Siikalatva ei tekisi ulkoistamispäätöstä parin vuoden tähden, vaan jäisi odottamaan isoa sotea.
Sote-uudistukseen hän katsoi liittyvän monenlaisia uhkia. Kärki muistutti, että Helmellä on töissä noin 200 siikalatvalaista Siikalatvalla ja lisäksi noin 50 siikalatvalaista käy töissä Helmen yksiköissä Haapavedellä tai Pyhännällä.
Kärki maalaili, että yhteistoiminta-alueen tullessa, voi olla, ettei ulkoistetuille hoitajille ole töitä. Sote ei ota töihin ja palvelutuottaja voi sanoa, että töitä on tarjolla eri puolella Suomea.
– Villinä korttina heitän: jos kuntapäättäjät haluavat Helmestä eroon, niin sitten järjestettäisiin palvelut omana tuotantona.
– Minä toivon, teette käsi sydämellä päätöksen. Puhtaalla omallatunnolla voitte sitten päätöksen jälkeen nukkua yönne, päätti Sirpa Kärki kommenttinsa.
Eläkkeellä oleva sote-puolen työntekijä Pirkko Heinonen kantoi huolta muun muassa pian eläkkeelle jäävien työntekijöiden oikeuksista. Lisäksi hän kysyi muun muassa sitä, miten sopimuksessa on huomioitu kunnalle jäävien sote-palveluiden kustannukset sekä tukipalvelut, ja kuka maksaa ensihoidon kustannukset.
Kiinteistöjen osalta on vielä päättämättä, luovuttaako kunta kiinteistöt palvelutuottajalle vastikkeetta vai vuokralle. Ensin on selvitettävä, kumpi vaihtoehto on kunnalle verotuksellisesti parempi. Esimerkiksi jäljelle jäävät virat ja ensihoito sisältyvät 23,2 miljoonan euron suuruiseen sopimussummaan. Vaikka palvelutuottaja voi tuottaa erikoissairaanhoidon palveluita omassa sairaalassaan, hoidetaan niin sanotut raskaat hoidot kuten tehohoito edelleen Oys:ssa.
Valtuutettu Matti Hilli toi julki, ettei hän rivivaltuutettuna tiedä oikeastaan vielä mitään asioista, joiden pohjalta pitäisi maanantaina osata päättää ulkoistamisesta. Kun Hillin näkemykseen yhtyi varavaltuutettu Asko Alasalmi, alkoi yleisön joukossa kuiskinta, kuinka valtuutetut eivät tiedä, mitä ollaan päättämässä. Myös valtuutettu Marjo Mällinen ilmaisi kysymyksillään, että haluaa saada vielä lisää tietoa ennen kuin voi päättää asiassa.
Valtuutetuille järjestetään maanantaina tunnin mittainen valtuustoinfo ennen kunnanvaltuuston kokouksen alkua. Jo tätä ennen heille toimitetaan loppuviikon aikana perehdyttäväksi kaikki mahdollinen aineisto. Aineiston etukäteen toimittaminen on ollut mahdotonta, koska yritysten pisteytys on varmistunut vasta alkuviikosta ja päätösesitys on ollut tehtävä ensin perjantaina kokoontuvalle kunnanhallitukselle. Mikäli kunnanhallitus päättää perjantaina 13. marraskuuta Siikalatvan soten kokonaisulkoistamisesta, saa valtuusto käyttöönsä kaiken palvelutuottajaksi ehdolla olevan yrityksen tarjoukseen liittyvän tiedon.
– Paperit kannattaa lukea. Vahvoja kantoja on ilmaistu, vaikka papereita ei ole vielä luettu, totesi Kaisa Louet-Similä.
Palvelutarjoajayritysten omistuspohjaan liittyneisiin kysymyksiin saatiin vastaukseksi, että Mehiläinen-, Attendo- ja Terveystalo-ryhmittymien omistuspohja oan ulkolaisten käsissä, vain Coronaria-ryhmittymä on kotimainen firma.
Valtuutettu, vanhuspalveluissa työskentelevä Pirkko Pehkonen rauhoitteli työntekijöiden huolta toteamalla, ettei hän koe ulkoistamisen uhkaavan työpaikkoja. Hän ei allekirjoita huolta myöskään laadun heikkenemisestä, koska laki turvaa laatua.
Palvelutuottajaa valvotaan kunnan toimesta, lisäksi kuka tahansa voi ilmoittaa, jos katsoo, että yritys ei hoida asiaa sopimuksen mukaisesti.
– Mieluummin loisin valoisaa näkökulmaa, kaikesta huolimatta.
Lukuisien yleisökommenttien jälkeen, illan viimeisen yleisöpuheenvuoron käytti kuntalainen Pekka Kuronen.
– Onko kiire, ooteltaisiin iso sote.