Ihan ensiksi kiitos kärisivällisyydestä. Siikajokilaakson tilaajista postin päivänkannon ja samalla postin lakon suorassa vaikutuspiirissä on pitkästi toistatuhatta tilaajaa. Kärsivällisyyttä on siis koeteltu, mutta ainakin ensimmäisten viikkojen perusteella on todettavaa, että tällä kertaa lukijat tuntuvat yskämme ymmärtävän. Siikajokilaaksoa tehdään, mutta laatikkoon se ei kulje kuten pitäisi. On selvää, että se sapettaa maksajaa ja oman alueen uutisia kaipaavaa ihmistä, mutta kukaan ei ainakaan toistaiseksi ole tullut linjoja pitkin silmille.
Postin lakko ei ota loppuakseen, mutta sen jälkeen kun olemme aiheesta viimeksi kirjoittaneet, on jotain kuitenkin tapahtunut. Nyt osapuolet ovat olleet jo saman pöydän äärellä, ja ensimmäinen sovintoesityksin on saatu aikaiseksi. Postin työntekijöitä edustava PAU hylkäsi esityksen, mutta eteenpäin on menty.
PAU saa ja samalla ei saa ymmärrystä. Jokainen ymmärtää sen, että teollisuusliiton tessiin siirretyneiden työntekijöiden palkasta jos otetaan kolmannes pois, se tuntuu paitsi arjessa myös juhlassa. Samaan hengenvetoon on myös todettava, että ajat muuttuvat, ja yrityksenkin pitää sopeutua muuttuviin olosuhteisiin. Tähan tilanteeseen ovat joutuneet monet muutkin – myös paikallislehdet ja muu media-ala.
Rahaa ei tule enää ovista ja ikkunoista, toimintaa on sopeutettava muuttuvaan markkinaan, ja ensimmäisenä leikataan niitä menoja jotka maksavat eniten. Yleensä tässä kohtaa puhutaan palkoista ja Postin kokoisessa yhtiössä varsinkin palkoista.
PAU ja työnantajaa edustavan Palta jatkoivat neuvotteluita Siikajokilaakson mennessä painoon. Toivoa sopii, että tämäkin kirjoitus on torstaiaamuna vanhentunut, ja riidan osapuolet ovat päässeet keskiviikon aikana sopuun.