Niin eläimistä kuin ihmisistä varmistuneiden tautitapausten valossa näyttää, että loppukesästä ja syksyllä on riski saada jänisruttotartunta. Muun muassa hyttysen piston välityksellä tarttuvan bakteerin vuoksi, ei kannata jättää metsälle tai marjastamaan menemättä, mutta kehotukset hyttysiltä suojautumisesta on syytä ottaa todesta.
– Kannattaa suojautua hyttysen pistoilta, käyttää karkotteita ja pitkähihaisia vaatteita. Tauti ei luonnosta lähde pois alueilta, jossa sitä tänä vuonna esiintyy, toteaa Elintarviketurvallisuusviraston tuotanto- ja villieläinterveyden tutkimusyksikön erikoistutkija Minna Nylund.
Nylundin mukaan bakteeria kantaneen hyttysen piston kyllä huomaa, kun pistokohta tulehtuu, voi olla märkivä ja kipeä. Imusolmukkeiden turpoaminen, kuume ja päänsärky kuuluvat yleisiin oireisiin.
Usein oireet ilmestyvät muutaman päivän sisällä tartunnasta. Mikäli oireita ilmenee, kannattaa hakeutua lääkäriin antibioottikuurin saadakseen.
Luonnonvaraiset pikkujyrsijät, etenkin metsämyyrät, toimivat taudin reservuaarina eli eräänlaisena infektiosäiliönä. Bakteeri voi säilyä kuukausia elinkykyisenä maaperässä, vedessä ja eläinten raadoissa.
Sen voi saada myös ilmateitse, jos pöllyttelee vaikkapa heiniä, jossa tautia kantanut jänö tai jyrsijä on oleillut.
Keuhkoteitse saatu bakteeri aiheuttaa vakavampia oireita. Tartunnan voi saada myös kädessä olevan haavan kautta, jos käsittelee ilman hanskoja tautiin kuolleita eläimiä.
Koiriin kohdistuneiden pistojen ei pitäisi aiheuttaa sairastumista, mutta tartuntoja todetaan joskus kissoissa. Ihmisestä toiseen bakteeri ei tartu.
Siikajokivarren metsissä liikkuvien on syytä varautua tautimahdollisuuteen: Jänisruttotapauksia on varmistettu eniten Oulun seudulla muun muassa Siikajoen ja Siikalatvan naapurikunnissa Raahessa, Lumijoella ja Limingassa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tartuntatautirekisteriin on kirjattu 13:e tänä vuonna Suomessa ihmisestä todettua jänisruttotapausta, näistä viisi on Pohjois-Pohjanmaalta.
Viime vuonna vastaavaan ajankohtaan mennessä sairastuneita oli ko. sairaanhoitopiirin alueelta varmistettu vain kaksi.
Vuonna 2015 tularemiatapauksia ilmoitettiin kaikkiaan 104. Suurin osa tapauksista todettiin elo–syyskuussa. Tularemian vuosittainen ilmaantuvuus vaihtelee huomattavasti ja paikallisia epidemioita esiintyy muutaman vuoden välein etenkin Pohjanmaan ja Keski-Suomen alueilla.
Jänisrutto eli tularemia oli varmistettu maanantaihin mennessä Evirassa ainakin 14:n jäniksen kuolinsyyksi
Lisäksi alkuviikosta tutkittavaksi saatiin muutama jänis, joiden tutkimustulos ei ole vielä varmistunut, mutta merkit viittaavat, että Pudasjärveltä ja Kaakkois-Suomesta toimitetut eläimet ovat olleet taudinkantajia
Varmistettujen tautitapausten perusteella ennustetaan ruton leviävän syksyn kuluessa
Tilanne rauhoittuu ensimmäisten pakkasten tultua, kun hyttyset kuolevat
