Suomesta on löytynyt ensimmäistä kertaa koiran Linguatula-kielimatotartunta.
– Koiran lattialle yskäisemän litteän, kolmisen senttimetriä pitkän loisen havaitsi omistaja. Koira oli tuotu Espanjasta Suomeen noin vuotta aiemmin, kertoo eläinlääketieteellisen parasitologian yliopistonlehtori Anu Näreaho Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta.
Koiran ulosteen ja eritteiden mukana leviävät loisen munat voivat toimia tartuntalähteenä myös ihmiselle.
Ihminen voi toimia sekä loisen pää- että väli-isäntänä, joskin tämä on Näreahon mukaan erittäin harvinaista.
Matomaisesta ulkonäöstään ja kielimato-kutsumanimestään huolimatta Linguatula serrata on rapujen tapaan äyriäinen. Lajin pääisäntinä toimivat koiraeläimet ja väli-isäntinä esimerkiksi märehtijät.
Jopa kahdeksan senttimetrin pituisiksi kasvavat aikuiset loiset elävät nenänieluun kiinnittyneinä.
Väli-isännässä loisen nuoruusmuodot asettuvat esimerkiksi maksaan, keuhkoihin ja imusolmukkeisiin. Ne voivat tartuttaa koiran, jos koira syö näitä kudoksia raakana.
Koirien tuontiin liittyy riskejä
Linguatula -loista esiintyy Euroopassa erityisesti Romaniassa, josta tuotujen koirien tapauksia on kuvattu eri maissa. Espanja ei ole tyypillisin esiintymisalue.
– Koirien tuontiin voi liittyä riski uusista taudeista, joista osa on riski myös ihmiselle. Kattava diagnostiikka ja loislääkitys ennen koiran tuontia sekä seuranta myös tuonnin jälkeen auttavat hallitsemaan riskejä, toteaa Näreaho.
Tapauksen koira oli ollut oireeton ennen loisen havaitsemista, eikä ulostenäytteissä todettu munia. Koira lääkittiin soveltuvalla loislääkkeellä.