Lapset parveilivat jännittyneinä Revonlahden koulun käytävillä, kun tasainen ihmisvirta alkoi valua keväisen asun saaneeseen liikuntasaliin. Tunnelma ennen koulun kevätjuhlien alkua oli aikaisemmilta vuosilta tuttu, mutta mukana oli myös ripaus jotain uutta. Se jokin tiivistyi sinivalkosävyiseen koristeluun sekä lähes kaksimetriseen Suomi-teokseen, joka seisoi estradin kulmalla. Revonlahden koulun rehtori Jukka Kodiksen mukaan juhlassa haluttiin tänä vuona kunnioittaa Suomi 100 -juhlavuoden teemaa.
Ajatus teemavuoden hyödyntämisestä kumpusi osittain Erasmus+-vaihto-ohjelmaan liittyvän vierailusta.
– Olimme kolmen opettajan kanssa syksyllä vaihdossa Italiassa. Tuona aikana tapasimme paljon ihmisiä ja he olivat hyvin kiinnostuneita Suomesta. Niinpä kevätjuhlaa miettiessä tuli mieleen, että Suomi 100 -juhlavuonna voisimme ottaa katsauksen Suomeen, kertoo Revonlahden esikoululaisia opettava Sanna-Maria Leinonen.
Salin hiljennyttyä valkokankaalle heijastettiin liikkuvaa kuvaa kolmesta ulkomaalaisesta neidosta, Lizasta, Anniesta ja Marysta, jotka saivat postia Revonlahdelta. Lavalle saapui liuta lapsia, jotka puhkesivat laulamaan.
– Suomi on kesämökki, Suomi on jääkiekko, Suomi on vapaa, puhdas ja turva, Suomi on äiti, isä ja koulu, laulussa kerrottiin.
Vierailijat neuvottiin Revonlahdelle, Suomen keskuspaikkaan. Pian vieraat jo saapuivatkin lentokentälle, jossa heitä oli vastassa nimikyltein varustautunut joukko. Tie vei Revonlahdelle, tuonne suomalaisen kulttuurin kehtoon. Tutuksi tulivat niin kylän oma kirkko kuin näillä tantereilla käydyt Suomen sodan aikaiset taistelutkin.
– Vänrikki Stoolin tarinoissa Revonlahti mainitaan useammassa kohdassa, lapset valistivat vierailijoita.
– Muistakaahan myös ihastella Revonnevaa, kun lähdette ajelemaan täältä, lapset muistuttivat.
Liza, Annie ja Mary pääsivät tutustumaan Revonlahden ohella myös muuhun Suomeen. Lavalla nähtiin muun muassa kalastajia, hyttysiä, kesäinen uintireissu ja tiedemiehiä tutustumassa saunomisen saloihin. Illan antia väritettiin maisemakuvilla, yleistiedolla sekä kotoisilla kappalevalinnoilla, kuten Täällä Pohjantähden alla, Karilia Intermezzo kuin Kesäillan valssi.
Yhtenä kevätjuhlan käsikirjoittajana toimineen Leinosen mukaan tarinan rakentamisessa haluttiin käyttää paikallisia aineksia.
– Halusimme korostaa Suomen juurien lisäksi myös lasten omaa paikkakuntaa ja sen vuoksi olemme ottaneet oppilaiden kanssa selvää Revonlahden historiasta ja se näkyy myös ohjelmassa. Vahvat juuret kantavat, hän tiivistää.
Kokonaisuuden rakentaminen oli oman suunnittelutiimin vastuulla, mutta juhlassa näkyi myös koko koulun panos.
– Juhlavalmistelut ovat poikenneet aikaisemmista niin, että tänä vuonna yhtenä suurena kaikkien luokkien ponnistelunsa on valmistunut lähes kaksimetrinen Suomi. Tällaista koko koulun yhteistä tuotosta emme ole aiemmin tehneet, Leinonen kertoo.
Tämänvuotisen juhlan työstäminen aloitettiin koululla jo tammikuussa. Leinonen kuvailee prosessia isoksi, sillä tarinan rakentaminen vaati aiempaa enemmän historiaan ja taustoihin perehtymistä oppilaiden kanssa.