Tai­dol­la ja tuu­ril­la tyy­dyt­tä­vään ti­lin­pää­tök­seen - val­tuus­to hy­väk­syi

Kauko Lehto ja Keijo Mustonen puivat kunnan taloustilannetta muiden valtuuttujen kanssa positiivisin mielin.

Kuva: Tiina Niinimaa

Siikajoen kunnanvaltuusto kokoontui Ruukin koululla torstaina 11. kesäkuuta päättääkseen tilikauden 2019. Peräti 1,3 miljoonaa euroa plussan puolelle jäänyt kausi päätettiin hyvässä hengessä, vaikka keskusteluakin syntyi. Erityisesti puhuttivat Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymältä saatu palautus ja sen syyt, Mäkelänrinteen rakennuksen tilanne, lukion laskevat hakijamäärät sekä kunnan väkiluku.

– Ylijäämäiseen tulokseen vaikutti vahvasti lähes miljoonan euron sote-palautus. Kiitos kuuluu siis kuntalaisille, jotka ovat pitäneet itsestään huolta, kunnanjohtaja Pertti Severinkangas kiitteli.

Myös kunnan henkilöstön pitkät sairauspoissaolot vähenivät viime vuonna.

Kauko Lehto (kesk.) huomautti, että tilinpäätöksen verotuloissa on liki miljoonan euron nousu edellisvuoteen verrattuna.

– Se kertoo, että kunnan talous on hyvä, työllisyys on hyvä ja tulotaso on hyvä, Lehto listasi.

Keijo Mustonen (kesk.) kuitenkin muistutti Keskustan valtuustoryhmän puheenvuorossa, että tuloksessa on mukana paljon tuuriakin.

– Ei välttämättä kannata odottaa tulevaisuudessa näin hyvää tulosta, Mustonen totesi.

Samaa varoitti myös Severinkangas viimeisessä puheenvuorossaan. Koronapandemian vaikutus kuluvaan tilikauteen on ilmeinen.

– Verotuloja tulee tänä vuonna jopa 1,2 miljoonaa vähemmän ja niistä valtio kompensoi noin 897 000 euroa. Lisäksi erikoissairaanhoidon menot kasvavat noin 300 000 eurolla.

Siikajoen taloustilanne on kuitenkin hyvä seitsemän peräkkäisen hyvän talousvuoden jälkeen ja taseessa on kertynyttä ylijäämää noin 7,0 miljoona euroa. Lisäksi tunnusluvuista suhteellinen velkaantuneisuus ja omavaraisuusaste ovat parantuneet.

– Velan määrä per asukas on hyvä mittari, ja se on Siikajoella saatu pienenemään, Severinkangas totesi.

Kuitenkin huolta herättää myös kunnan asukasmäärän jatkuva laskusuhdanne.

– Eikö väestönkehitykselle voi mitään, mitä vetovoimatekijöitä kunnasta puuttuu? Kyseli vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenvuoron käyttänyt Matti Pohjola.

Vastauksia ei toistaiseksi ole löytynyt, mutta keskustelu jatkuu.

Teknisen lautakunnan osuutta tilinpäätöksestä esitteli Satu Kaipio, joka hyppäsi remmiin vasta vuoden 2020 alkupuolella.

– Tulot ylittyivät ja menot alittuivat, eli kaikkia rahoja ei käytetty. Varsinaisia investointeja ei kuitenkaan ole tehty, vaan muutaman tuhannen euron pikkukorjauksia, Kaipio kiteytti ja lisäsi, että tulevaisuudessa on tarkoitus muuttaa toimintaa ja investoida isompi potti jonkin kohteen peruskorjaukseen.

– Kiinteistöongelmat ovat huolestuttavia ja kalliita. Jos niihin kiinnitetään ajoissa huomiota, niin ongelmista päästäisiin ja talous paranisi, Erkki Ylikorkala (kesk.) totesi.

Erityisesti valtuutetut nostivat esille huolensa Mäkelänrinteen rakennuksen tilasta, mikä tuotiin esille myös tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa.

– Katon vuotaminen on ollut ongelma jo lähes kiinteistön alkuajoista lähtien. Monet jiirit ja isot kattoikkunat päästävät vettä lävitseen. Ilmanvaihto kiinteistössä ei ole riittävää johtuen alimitoitetusta tehosta ja tilojen uudelleen järjestelyistä, arviointikertomuksessa muun muassa listattiin.

– Todella hyvä, kun ongelmat on eritelty arviointikertomuksessa. Mäkelänrinne on raiskattu, Aila Mäkisalo (sd.) puuskahti.