Takana kuusi plus­sa­vuot­ta – silti ei Sii­ka­joel­la ole varaa olla huo­le­ton

Pertti Severinkangas luottaa Siikajoen valoisampaan tulevaisuuteen. Kunnan elinvoiman eteen tehdän paljon työtä virkahuoneissa.
Pertti Severinkangas luottaa Siikajoen valoisampaan tulevaisuuteen. Kunnan elinvoiman eteen tehdän paljon työtä virkahuoneissa.
Pertti Severinkangas luottaa Siikajoen valoisampaan tulevaisuuteen. Kunnan elinvoiman eteen tehdän paljon työtä virkahuoneissa.
Kuva: Kirsi Junttila

Tilinpäätöstiedot näyttävät Siikajoella mukavilta, sillä ennakkotietojen mukaan viime vuosi yltää 1,3 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi. Tulos on ällistyttävä, koska viime vuoden talousarvio oli 800 000 euroa miinuksella.

Aiempien vuosien tapaan ero johtuu terveydenhuollosta: RAS on palauttanut ennakkoja ja erikoissairaanhoidon kulut ovat olleet budjetoitua pienemmät. Terveinä pysyneiden kuntalaisten ansiosta kunnalle on kertynyt noin 6,5 miljoonaa euroa ylijäämiä.

Löysiä rillutteluvuosia ei silti ole tulossa, sillä edessä on rakennusurakkaa toisensa jälkeen. Tänä vuonna tarvitaan valokuituverkoston rakentamiseen 850 000 euroa ja Siikajoenkylän kevyenliikenteen väylään 200 000 euroa. Lähivuosien investointeja ovat Paavolan monitoimitalo, 3-5 miljoonaa euroa, ja Mäkelänrinne, noin 5 miljoonaa euroa. Lisäksi kunnassa pohditaan yli 500 metriä pitkien valokuituvetojen tukemista ja rahaa tarvitaan vielä päiväkotien kunnostukseen.

Tiedossa on omia investointeja arviolta 13 miljoonan euron edestä, laskee kunnanjohtaja Pertti Severinkangas. Ja niiden päälle vielä Siikajoen osuus OYS:n uudesta sairaalasta, eli 16 miljoonaa euroa.

Hukkuukko kunta? Miten kaikki rahoitetaan, kun samaan aikaan syntyvyys laskee, on muuttotappiota, väki ikääntyy ja terveydenhuoltomenot kasvavat, mutta verotulot ja valtionosuudet vähenevät? Tulevina vuosina Siikajoki lyhentää omia investointeja 800 000 eurolla vuodessa ja OYS:n sairaalaa niin ikään 800 000 eurolla vuodessa.

– Selvitään maltilla. Pysyviin menolisäyksiin ei ole varaa ja sopeuttamistoimia joudutaan muutaman vuoden välein miettimään, Severinkangas toteaa.

Syyniin joutuvat lähikoulut, sillä ennusteen mukaan kymmenen vuoden kuluttua kouluissa on 160 oppilasta vähemmän. Jos ennuste toteutuu, kouluja on suljettava ja opettajia vähennettävä.

– Lähivuosina joudutaan miettimään, mitä palveluja tarjotaan ja missä, Severinkangas pohtii.

Kirvestä ei Siikajoki vielä heitä kaivoon, sillä mahdollisuuksia on vaikka kuinka.

Sijainti on hyvä Pyhäjoen ja Oulun välissä, ja isojen hankkeiden odotetaan tuovan uusia asukkaita. Kunta onkin hankkimassa Revonlahdelta tonttimaata ja Tauvon asemakaava aiotaan päivittää.

Siikajoella on elinvoimaista maataloutta. Tilojen keskipinta-ala on Suomen suurin, 96 hehtaaria, ja naudanlihan tuotannossa kunta on Suomen kärkikastia.

– Maataloutta ei voi viedä ja sen arvostus noudee edelleen. Maatalous luo myös uusia työpaikkoja ja yrittäjyyttä, Severinkangas luottaa.

Vahvuutena Severinkangas näkee myös meneillään olevat monet hankkeet, kuten Virta sekä matkailu- ja työllisyyshankkeet.

Tuulivoimaloiden rakentaminen alkaa 2021-2022 ja lähivuosina myös Ruukinkosken ja Pöyryn voimaloiden uusiminen. Se tietää entistä enemmän kiinteistöverotuloja. Yksin tuulivoimaloista kertyy 1,5 miljoonaa euroa vuodessa, laskeskelee Severinkangas.

– Jos tuulivoima rakentuu yhtä aikaa kunnan investointien kanssa ja verotulot pysyvät ennallaan, ollaan nippa nappa vesirajalla. Investointien aikataulua täytyy miettiä, mikä on järkevintä elinvoiman kannalta, hän miettii.

Mäkelänrinne remonttiin vai maan tasalle – siinäpä pulma
Kirsi Junttila

Siikajoella on väistämättä edessään iso päätös: Mitä tehdä palvelukeskus Mäkelänrinteelle.

Yli 30 vuotta sitten valmistunut rakennus on auttamatta vanhanaikainen, eikä täytä nykyisiä palveluasumisen vaatimuksia. Vielä tämän vuoden aikana asetetaan suunnittelutyöryhmä miettimään, korjataanko Mäkelänrinne vai rakennetaanko uusi palvelukeskus. Mutta kunnanjohtaja Pertti Severinkankaan mukaan sinne ei saa remontoimallakaan tehostetun palveluasumisen paikkoja.

– Syksyllä ehkä on vaihtoehdot selvillä. Kun tiedetään korjataanko vai tehdäänkö uusi, saadaan kustannuksetkin tietoon. Uuden rakentaminen on aika lähellä viittä miljoonaa euroa, hän kertoo.

Jos valtuusto päätyy uuden kannalle, alkaa tontilla tapahtua kesällä 2021. Suunnitelmissa on purkaa nykyinen pois uuden valmistuttua, mutta se onkin kimurantti juttu.

Kokonaan rakennusta ei voi maan tasalle laittaa, koska siellä on kunnan keskuskeittiö, josta lähtee ruoka kouluille, päiväkoteihin ja vanhuksille. Mäkelänrinteellä on myös tekniikkakeskus, jonka kautta jaetaan sähkö, vesi ja lämpö terveysasemalle ja Kaarna-kodille. Lisäksi osan rakennuksesta, Seutuhoiva-osaston, omistaa RAS.