Juhannus on taikojen tekemisen aikaa. Aika on muuttunut eivätkä neitokaiset enää käy alasti ruispellossa pyörimässä. Hengissä sentään on vielä herttaisin juhannustaika, se perinteinen kukkajuttu: Juhannusyönä kerätään seitsemää eri sorttista kukkaa tai yrttiä ja laitetaan kimppu tyynyn alle. Sitten nukutaan ja unessa nähdään sulhanen.
Tai sitten ei nähdä. Koska kimppu voi olla miesasioissa täysin tehoton, voi sen koota pitämällä silmällä pelkästään omaa hyvinvointiaan. Kun kimpun kerää Inga Nuojuan vinkkien mukaan, saa epävarmojen taikojen tueksi taatusti terveyttä. Eikä terveyskimpun tehoon vaikuta kerääjän sukupuoli.
– Monilla yrteillä on voimakkaita fysiologisia vaikutuksia eikä niitä voi käyttää kolmea viikkoa pitempään. Yleensä yrtit ovat parhaimmillaan juuri juhannusaikaan, Inga opastaa ja neuvoo keräämään näitä kasveja:
Siankärsämö
– Yrttinä monipuolinen, tukee monella tavalla terveyttä. Yliannostus ei onnistu mitenkään, Inga sanoo.
Siankärsämön lehtiä voi käyttää sekä salaateissa että lämpimissä ruuissa mausteena. Erityisesti siankärsämö sopii rasvaisten ruokien maustamiseen.
Rohtokäytössä siankärsämöä pidetään kasvikunnan yleislääkkeenä. Se edistää ruokahalua ja ruuansulatusta, estää tulehduksia ja hiivasienten kasvua. Sitä käytetään yskänrohtona ja sen parkkiaineet auttavat ripulitaudeissa. Siankärsämö sopii rasvaisen ihon ja hiusten hoitoon.
Voikukka
– Loistokasvi. Se on kokonaan syötävä; kukka, lehdet ja juuret. Voikukka puhdistaa maksaa. Olen suuri voikukan ystävä, Inga kommentoi.
Voikukan lehtiä voi lisätä lähes kaikkiin ruokiin, kukista voi tehdä simaa, kaljaa tai viiniä tai syödä sellaisenaan kiehautettuna. Keitettyjä juuria voi käyttää ruokien lisäkkeenä. Voikukkaa voi turvallisesti käyttää suuriakin määriä.
Muihin salaattikasveihin verrattuna voikukan lehdissä on kolminkertainen määrä ravinteita. Erityisen runsaasti siinä on C- ja A-vitamiineja, kalsiumia ja rautaa.
Rohtonakin voikukkaa käytetään. Se poistaa nestettä, edistää ruuansulatusta ja vahvistaa maksaa. Kasvia voi käyttää sappirakon häiriöiden, mahan ja suoliston vaivojen sekä ruokahaluttomuuden hoitoon. Lisäksi se on rasvaisen ja häiriintyneen ihon hoitoyritti.
Piharatamo
– Jokainen varmaan on lapsena käyttänyt piharatamon lehtiä laastarina, Inga muistuttaa.
Ratamo sisältää bakteereja tuhoavia aineita, joten puhtaita lehtiä tai niistä puristettua mehua voi käyttää haavojen, finnien, hyönteisten puremien ja ärsytysihottumien hoitoon.
Ratamon nuoria lehtiä voi lisätä keittoihin, salaatteihin ja muhennoksiin. Lehtiä voi käyttää kuten pinaattia kiehautettuna ja hienonnettuna.
Piharatamon lehtiä käytetään vatsa- ja suolistosairauksien hoidossa. Lisäksi ne lisäävät virtsaneritystä. Kasvin sisältämät lima-aineet lievittävät ruuansulatuskanavan ärsytyksiä ja helpottavat yskimistä. Liotetut ratamon siemenet ovat tehokasta ulostuslääkettä.
Siitepölyallergikkojen kannattaa varoa ratamon siitepölyä.
Puna-apila
– Tämä kasvi on helppo tunnistaa, kannustaa Inga käyttäjiä.
Puna-apiloiden lehdissä on paljon valkuaista ja C-vitamiinia. Lehdet sopivat salaatteihin, keittoihin ja muhennoksiin.
Kukista saa maukasta teetä ja se on turvallista käyttää vaikka joka päivä. Kuivattuja ja jauhettuja kukkia voi lisätä leipä- ja sämpylätaikinoihin makua antamaan.
Rohtokasvinakin puna-apilaa pidetään. Sen kukissa on limaa irrottavia ja virtsaneritystä lisääviä aineita. Ulkoisesti kukkia on käytetty haavojen, peräpukamien ja limakalvojen tulehdusten hoitoon. Puna-apila sopii ärtyneen päänahan hoitoon.
Mesiangervo
– Minulla on aina mesiangervoa pussissa pakasteessa. Se on erinomainen flunssarohto ja aspiriinin korvike. Se sisältää asetosalisyylihappoa mutta eri muodossa kuin teollinen lääke, joten se toimii tehokkaammin, Inga kertoo.
Mesiangervoa ei voi käyttää jatkuvasti eikä suuria määriä, joten sillä voi maustaa ruokia silloin tällöin tai joskus juoda lehdistä ja kukista liotettua teetä.
Kasvin arvo on sen rohtovaikutuksissa. Sen sisältämän salisyylihapon johdannaiset alentavat kuumetta sekä lievittävät kipuja, särkyjä ja tulehduksia. Kukkien kivennäissuolat edistävät virtsaneritystä.
Maitohorsma
Juhannuskimppuun Inga suositteli kuusenkerkkiä, mutta ollaanpa varovaisia naapurin kuusten kanssa. Tilalle valittiin joka pellonpientareella kasvava ja vapaasti poimittava maitohorsma.
Maitohorsman lehdet sopivat teeaineksiksi ja nuorena salaattiin. Niitä voi käyttää lämpimissä voileivissä tai laatikkoruuissa. Teesekoituksiin lehdet ja kukat antavat makua ja väriä. Keväällä maitohorsman versoja voi käyttää parsan tavoin.
Kasvin lehdissä on runsaasti valkuaisaineita, C-vitamiinia ja karoteenia. Rohto-ominaisuuksiltaan maitohorsma on tulehduksia estävä.
Koivu
– Koivunlehdet panee pissan kulkemaan liukkaasti. Lehtiä saa käyttää vain pari päivää kerrallaan ja sitten on pidettävä parin viikon tauko, Inga neuvoo.
Koivun lehdet sopivat salaatteihin ja yrttijuomiin. Lehtiä voi pakastaa sellaisenaan silputtuna tuomaan kesää talven keskelle.
Koivun lehdissä on paljon C-vitamiinia sekä A-vitamiinin esiastetta, B2- ja B3 -vitamiineja. Koivun sisältämät flavonoidit lisäävät virtsaneritystä ja vahvistavat munuaisia.
Juhannussauna ei ole mitään ilman koivuvastaa ja sen tuoksua. Kun saunoja oikein vastoo ja vihtoo, tuoksu tarttuu ja ihosta tulee heleä kuin juhannusyö.
Lähde: Yrttitarha.fi