Suomen itsenäistymiseen liittyvät levottomuudet alkoivat jokivarressa kesällä 1917 maatalouslakolla. Paavolassa lähes 300 maatyöntekijää yhteensä 150 talosta oli lakossa elokuun alkuun. He vaativat muun muassa 10-tuntista työpäivää ja sunnuntaitöiden rajoittamista vain karjan ruokintaan. Lakkoilusta ei ollut muuta tulosta kuin katkeraa mieltä molemmin puolin.
Syksyn mittaan punakaarteja perustettiin Ruukkiin, Paavolaan, Siikajoelle, Rantsilaan ja Pulkkilaan. Piippolaan ja Revonlahdelle perustettiin työväen järjestyskaartit. Vastapuolikin alkoi hahmottua; suojeluskuntia perustettiin kaikkiin jokivarren kuntiin syksyn ja talven aikana.
Suurlakon aikana 14.-19. marraskuuna 1917 alkoi Paavolassa tapahtua. Työväki riisui poliisin aseista ja järjestystä tuli valvomaan työväen miliisi. Kaartilaiset valtasivat puhelinkeskuksen ja rautatieaseman, asettivat vartiostoja silloille ja hajottivat kunnanvaltuuston kokouksen.
Paavolan ja Ruukin punaiset odottivat käskyjä Oulusta, mutta kun niitä ei tullut, eivät kapinatoimet edenneet pidemmälle. Valkoiset valtasivat Ruukin tammikuun 31. päivä ja kapina kuivui Paavolan kunnassa siihen.
Revonlahdella punakaartin toiminta tyrehtyi ilman kahakoita. Siikajoella kapinointi ei edennyt poliisien aseistariisumista pidemmälle. Rantsilan Mankilankylässä punakaartin toiminta loppui, kun tuli tieto valkoisten saapumisesta Ruukkiin.
Kapinointia suunniteltiin Piippolassa, mutta suunnitelmat eivät edenneet tapahtumiksi. Kestilässä ja Pulkkilassa työväennousu jäi kapinan lietsomiseksi. Tilanne säilyi täysin rauhallisena Pyhännällä.
Valkoisen puolen voitettua kapinallisia vangittiin. Etelä-Suomeen vankileirille passitettiin Paavolasta 39 henkilöä, joista lähes 20 menehtyi leirien surkeisiin oloihin.
Monien tuomioihin vaikutti maatalouslakon aikainen toiminta.
Revonlahden kapinallisten päällikkö Tuomas Kujala menehtyi vankeudessa. Siikajoen johtavat sosialistit joutuivat Raahen vankileirille ja Piippolassa kapinaa suunnitelleet neljä henkilöä saivat kuristushuonetta. Kestilässä ja Pulkkilassa kapinaa lietsoneet joutuivat niin ikään vankeuteen. Mankilankyläläiset pääsivät varoituksella.
Sisällissodan taisteluihin osallistui jokilaaksosta valkoisten puolella 400-500 miestä, heistä kuoli 42 miestä. Punaisten puolella taisteluihin osallistui 20-30 miestä, joista 21 kuoli.
Lähde: Siikajokilaakson historia II