Viime viikon Siikajokilaaksossa esiteltiin Pyhännällä alkavaa suurhanketta, Piiparinmäen-Murtomäen tuulivoimapuistoa. Valmistuessaan puisto tuottaa jopa prosentin verran koko maan sähköntarpeesta. Samalla se tekee Pyhännästä kerralla energiataseeltaan positiivisen kunnan: täällä tuotetaan enemmän energiaa kuin kulutetaan. Samaan pitäisi pyrkiä jokaisessa Suomen kunnassa.
Muutosta ei Pyhännälläkään saa jättää tähän, vaan uusiutuvan energian tuotantoa on pyrittävä edelleen lisäämään kaikilla tasoilla, teollisuudesta kuntien kiinteistöihin ja kotitalouksiin.
Suomessa on jo 41 kuntaa, jotka tavoittelevat 80 prosentin ilmastopäästöjen vähennystä parantamalla energiatehokkuuttaan ja lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä. Näiden Hinku-kuntien (eli hiilineutraalien kuntien) tavoite ei rajoitu vain kuntaorganisaatioon vaan mukaan myös paikallisia yrityksiä ja asukkaita kannustetaan mukaan talkoisiin.
Yksikään Siikajokilaakson kunta ei toistaiseksi ole liittynyt Hinku-kuntiin, vaikka mukana olevien kuntien esimerkit ovat erittäin rohkaisevia. Päästövähennyksiin pyrkimällä kunnat ovat saaneet leikattua merkittävästi energiakulujaan, niihin on syntynyt uutta yritystoimintaa ja ennen kaikkea ne ovat saaneet pysäytettyä energiantuotantoon käytettyjä varoja paikkakunnalle. Uusiutuva energia on usein lähienergiaa, josta hyödyt jäävät paikallisille.
Osittain Pyhännän ja naapurikuntien haluttomuus lähteä mukaan Hinku-kuntien joukkoon johtuu siitä, että täällä on jo vuosien ajan käytetty paljon lähienergiaa. Esimerkiksi hakelämpöä tuotetaan monella kirkonkylällä ja teollisuusalueella. Näiden perinteisten hakevoimaloiden ohella toivoisin näkeväni nykyistä paljon enemmän CHP-laitoksia, jotka tuottavat hakkeesta lämmön ohella sähköä.
Aurinkosähkön ja -lämmöntuotantoon sopivaa kattopinta-alaa löytyy suuret määrät esimerkiksi Leiviskänkankaan teollisuusalueelta.
Energiaomavaraisuus on myös turvallisuuskysymys. Lukemattomien pienten energialaitosten varaan rakentuva maa on paljon turvallisempi kuin muutaman ison ydinmyllyn varassa oleva Suomi. Viime sotien aikaan käytännössä jokainen kotitalous ja tuotantolaitos oli energiaomavarainen. Toki yhteiskuntakin oli täysin erilainen, eikä jokapäiväinen elämä ollut yhtä riippuvainen sähköstä kuin nykyisin. Silti mallia pitäisi hakea tältä ajalta: mahdollisimman monen kotitalouden, teollisuusalueen ja kunnan kiinteistön pitäisi tuottaa itse suurin osa tarvitsemastaan energiasta. Tällainen yhteiskunta kestäisi tulevaisuuden haasteet ja kriisiajat paljon nykyistä paremmin.
Matti Leiviskä, Pyhännän kunnanvaltuuston puheenjohtaja