SSAB:lla tehdään jatkuvasti pitkälle tulevaisuuteen suuntaavaa kehitystyötä. Pulkkilalainen Seija Junno on yksi tällaisten kansainvälisten hankkeiden veturi.
Viimeiset pari vuotta SSAB:n kehitysjohtajana toimiva Junno on keskittynyt projektiin, jossa tutkitaan älyteräksen (SSAB SmartSteel) konseptia. Siinä digitaalisen alustan avulla teräkseen voidaan ladata tietoa ja ohjeita teräksien valinnasta sekä käytöstä eri kohteissa.
– Tutkimme ensin digitalisaation mahdollisuuksia teräsrakentamisen parissa ja mietimme, miksi laittaa erilaisia kosteus- ja lämpötilasensoreita, kun voisi ajatella itse materiaaleja älykkäänä, eli ne voisivat itse kertoa itsestään. Oleelliaen tiedon euratessa materiaalia ei tarvittaisi paksuja manuaaleja, vaan tieto voitaisiin täsmentää tuotekohtaisesti pariin lauseeseen ja suoraan linjalle toimistohyllyn sijaan, Junno selvittää.
Ajatuksena on jakaa tietoa käsissä olevan teräksen koostumuksesta, alkuperästä sekä tehdyistä välivaiheista siihen merkityn yksilöllisen leiman kautta.
– Pienen pieni poikkeama valmistuserästä toiseen voi aiheuttaa asiakkaan automaattilinjalla paljon romua. Raaka-aine on kyllä priimaa, mutta esimerkiksi sen lujuus voi olla sallitun vaihteluvälin toisesta ääripäästä kuin edellisessä erässä.
Asiakkaan lisäämien tietojen myötä taas SSAB saa palautetta materiaalin käyttäytymisestä.
– Teräs on maallikon korvissa yhtä sorttia rautaa, mutta sillä on vaikka kuinka paljon ominaisuuksia. Niitä ei välttämättä osata hyödyntää ilman tarkempaa osaamista, eivätkä asiantuntijat ehdi kaikkien avuksi.
Lisäksi välissä on paljon manuaalivaiheita, mikä tarkoittaa virhemahdollisuuksia. Jäljitettävyys on esimerkiksi laivateollisuudessa todella tärkeää ja näin läpinäkyvyys voidaan taata aivan toisella tasolla, Junno tarkentaa.
Kestävälle pohjalle
Telakkateollisuudessa etsitään jatkuvasti tapoja luoda myös kestävään kehitykseen perustuvaa lisäarvoa. Asiakkaille tärkeää tietoa on esimerkiksi laivan hiilijalanjälki ja energiankulutus.
– Jos teräs voisi tarjota kaiken sen valmistus- ja kuljetusketjun aikana kasautuvan tiedon, se auttaisi meitä merkittävästi ja olisi ensimmäinen askel kohti läpinäkyviä arvoketjuja alallamme, toteaa myös ympäristöpäällikkö Jaana Hänninen Meyerin Turun-telakalta.
Älyteräksen vaikutus tuottavuuteen ja luotettavuuteen voisi olla yhtä suuri kuin aikoinaan automaatiolla oli yhden tehtaan sisällä.
Materiaalin mukana kulkeva tieto voi mullistaa koko valmistavan teollisuuden, jos uskalletaan avata rajoja ja nähdä yhteinen etu omaa etua suurempana.
– Tulevaisuudessa yritykset eivät välttämättä kilpaile keskenään aivan nykyisellä tavalla, vaan kilpailukykyä rakennetaan kokonaisille jalostusketjuille ja -verkostoille. Älyteräs voisi luoda perustan metalliteollisuuden ekosysteemien rakentamiselle. Jatkossa eri osapuolten keräämää tietoa voitaisiin yhdistellä ja päästäisiin pitkä loikka kohti läpinäkyvyyttä ja kestävää kehitystä. Ei tarvittaisi ylilaatua eikä varmuusvaroja.
Kattava kumppanuus
Yksin tuota työtä ei ole voinut tehdä, vaan mukana on kattava otos kumppaneita.
– Idea on syntynyt yhteistyössä useamman yliopiston, tutkimuslaitoksen ja teollisuusyritysten kanssa. Parhaat ideat syntyvät, kun monen alan huiput pohtivat samaa asiaa eri kanteilta, Junno kertoo.
Hankkeessa on SSAB:n lisäksi mukana Meyer Turku, Cajo Technologies, Aalto-yliopisto, Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT, DIMECC ja Suomen Akatemian Strategisen tutkimusneuvosto.
Hanke on vielä pilottivaiheessa, eli lopullista älyteräskonseptia saadaan vielä jokunen vuosi odotella.
– Toistaiseksi puhumme mahdollisuuksista ja suuresta potentiaalista. Kehityksen kohteita tulevat olemaan levyjen merkintätavat, tietojen käyttö- ja välittämismenettelyt, pilvipalvelut, tietoturva ja kaupallinen näkökulma. Kehitys tapahtuu pienin askelin, ja kutsummekin nyt lisää kumppaneita kehitystyöhön.
Nopeilla kokeiluilla idea jalostuu ja eri osapuolten tarpeet ja mahdollisuudet selkiytyvät.
