Maaseudun Tulevaisuuden viikonvaihdesivuilla oli 8. heinäkuuta Suvi Niemen kirjoittama koko sivun juttu Siikalatvan Pulkkilan Terskanperän nimestä. Oli haastateltu useita ihmisiä kylältäkin. Jutussa oli maininta, että Terskanperän asukkaat toivovat paikannimeä takaisin maailmankartalle.
Kotimaisten kielten keskuksen nimiaineistojen erityisasiantuntija Helinä Uusitalo esitti lehteen pannussa lausunnossaan, että talon nimi Terska ei liity millään lailla anatomiaan. Hän toi esiin, että sana kyllä tarkoittaa ’paksunnoksia’, mutta tarkoittaa Lapualta saatuna tietona, että ’tie voi tulla terskaiseksi, kun se rapaisena jäätyy’.
Mutta hän ei kuitenkaan osannut selittää, mistä nimi Terska on seudulle tullut, kun ei liity talon nimeen. Ei osannut selittää, mikä paikka Terskanperällä on ’terskainen’.
Paikannimissä Terskanperä, Terskanneva oleva sana terska ei ole ollenkaan suomenkieltä maastosanana ja kulkukeleihin liittyvänä sanana. Se on saamenkielen sanastoa ja tarkoittaa saamen sanana ’vaikeakulkuista maastoa’. Sana on selitetty tarkkaan tieteellisissä saamen sanastoissa merkityksineen. Tuon saamen sanan tarkkaa muotoa en tässä käy luettelemaan.
Terska-nimet kyseisellä paikalla eivät ole peräisin Terskan talosta, vaan sana on tullut aikoinaan Terskannevan suosta, paikan saamelaisten kielenkäytöstä.
Juuri paikan nevasta, tarkoittaen ’vaikeakulkuista, luoksepääsemätöntä, hetteistä suota’.
Sellainen Terskanneva oli aikoinaan, ennen Siikajoen perkauksia ja vesien pintojen alenemista.
Kun asukkaiden suomalaistuessa alkuperäinen paikan nimi oli outo, otettiin käyttöön paikannimeen jokin alkuperäistä lähinnä oleva sana. Ja se oli tuo sana terska. Se oli virhe.
Ja talo Terska on saanut nimensä Terskannevasta. Se on mennyt niin päin. Jo vuonna 1927 julkaistussa Suomen kartassa paikalla on talon nimi Terska.
Kehotan siikalatvalaisia olemaan elämöimättä Terskanperän nimellä, kun kysymys on vanhasta kirjoitusvirheestä. On pantava poikki pitkään jatkunut virheiden ketju.
Jos halutaan käyttää alkuperäistä sanaa paikannimistössä, voi käyttää vaikka nimeä Tiereskanneva. Vaikka ei olekaan täsmälleen saamen sanan muotoinen.
Ilmari Kosonen
Metsänhoitaja, matkailuopas, vapaa toimittaja
Enonkoski