Ter­va­kan­kaan Pe­ru­nal­ta lähtee vuo­des­sa kaksi mil­joo­naa kiloa pe­ru­noi­ta

Hanna ja Jaakko Tervakangas ottivat Tervakangaan Peruna Oy:n käsiinsä 2016. Yrityksessä on oman väen lisäksi viisi työntekijää. Puikulat matkaavat vauhdikkaasti kohti lautasia. Eveliina Ruokamo antaa pakattaville perunoille loppusilauksen. Perunapaketit valmiina lähtöön. Hanna Tervakangas kylmiössä katsomassa lähtevää lastia. Linjaston päässä perunat pakataan vakuumiin. Valmiit pakkaukset ottaa vastaan Jani Kämäräinen. Päivässä kuoritaan keskimäärin 6 000 kiloa perunaa.
Hanna ja Jaakko Tervakangas ottivat Tervakangaan Peruna Oy:n käsiinsä 2016. Yrityksessä on oman väen lisäksi viisi työntekijää.
Hanna ja Jaakko Tervakangas ottivat Tervakangaan Peruna Oy:n käsiinsä 2016. Yrityksessä on oman väen lisäksi viisi työntekijää.
Kuva: Kirsi Junttila

Peruna poikineen pyörii kuorintakoneessa, kulkee hihnalla valvovan silmän alta, kääritään vakuumipakettiin ja laitetaan taipaleelle. Tervakankaan Perunalta lähtee vuodessa noin kaksi miljoonaa kiloa pyöreitä, pilkottuja, lohkottuja ja suikaloituja perunoita tukkukauppoihin, suurkeittiöihin ja lounasravintoloihin.

– Tuotteita tehdään sen mukaan mitä asiakas haluaa, kertoo yrittäjä Jaakko Tervakangas.

Perunoita kuoritaan keskimäärin 6 000 kiloa päivässä kuutena päivänä viikossa. Hiljaisin päivä on maanantai, jolloin määrä saattaa jäädä 4 000 kiloon. Kiireisintä on perjantaina, ja silloin kuoritaan jopa 14 000 kiloa perunaa.

– Perjantaina ja lauantaina kuoritaan maanantain perunat. Ne lähtee asiakkaalle niin, että ovat maanantaiaamuna valmiina käyttöön, Hanna Tervakangas kertoo.

Tervakankaalta myydään vain raakaa perunaa. Yhtään pakettia ei varastoon tehdä, sillä vakuumissakin raaka peruna säilyy vain viikon ajan. Asiakkaille halutaan toimittaa tuoretta ja laadukasta hyvän ruuan raaka-ainetta.

– Asiakkaat toivovat että säilyvyysaika olisi pitkä, mutta ei perunan säilyvyyttä voi pitkittää, Hanna toteaa.

 

Tervakankaalla on viljelty perunaa 40 vuotta. Tällä hetkellä tilalla on 150 hehtaaria peltoa ja perunalla on noin 60 hehtaaria. Tilan koko oma sato kuoritaan ja lisää ostetaan tyrnäväläisiltä ja kalajokisilta tuottajilta lähes yhtä suurelta alalta.

– Tänä vuonna tuli kelpo sato ja laatukin on hyvää. Myös sopimustuottajilla on hyvälaatuista perunaa. Viime syksynä sateiden vuoksi jäi perunaa maahan, mutta tänä vuonna onnistui, Jaakko kertoo.

Myöhässä perunakin oli tänä vuonna, sillä kasvua hidasti kylmä kevät ja viileä kesä. Kuori kehittyi hitaasti ja sen vuoksi nosto myöhästyi parisen viikkoa. Nostoaikaan tietysti alkoi sataa roimasti.

– Näytti siltä että jääkö osa nostamatta. Onneksi sää kuivui ja saatiin kaikki ylös, Jaakko sanoo.

Maatalouden kannattavuusongelma ei ole onneksi kokonaan tulvinut perunavakoon. Perunan hintataso on pysynyt kohtuullisen vakaana eikä ylitarjontaa tällä hetkellä ole. Perunan viljely kannattaa vielä tulevaisuudessakin, Tervakankaat luottavat.

– Peruna on kauan aikaa ollut suomalaisten lautasilla, Hanna vahvistaa.

 

Tilan rinnalle Matti ja Pirjo Tervakangas perustivat kuorimon 1984. Toiminnan aikana kuorintamäärät ovat kasvaneet ja tällä hetkellä perunat päätyvät pohjoissuomalaisille lautasille aina Kittilää myöten. Suurin markkina-alue on Oulu ja ympäristökunnat. Suurin yksittäinen asiakas on Oulun kaupunki, joka ostaa perunaa myös kahdelta muulta toimittajalta.

Käyttäjille perunat matkaavat pääasiassa tukkuliikkeen kautta.

– Tavaraa menee nykyisin niin paljon, että omaa jakelua olisi mahdoton järjestää. Perunat on oltava aamulla keittiöillä yhtä aikaa, omalla väellä ei siihen pystytä, Jaakko toteaa.

Juuri jakeluongelman vuoksi Tervakankaan Peruna ei ole osallistunut Raahen seudun kuntien yhteiseen ruuanhankintakilpailutukseen. Markkina-alueena seutukunta toki kiinnostaa, ja tulevaisuudessa asiat voivat olla toisinkin.

Lähiruokabuumi on näkynyt Tervakankaalla. Oulun kaupunki haluaa ostaa perunansa läheltä ja tukkuri Kasvishovi ostaa Tervakankaalta entistä enemmän perunaa.

– Kasvishovi on suuri asiakas. Niille lähiruoka on tärkeää, Jaakko luonnehtii.

Erilaiset ruokaskandaalit ovat nostaneet suomalaisten ruuan arvostusta maailmalla. Laadukkaan ruuan arvo tulisi nähdä kotimaassakin.

– Ihmiset pitäisi saada ymmärtämään suomalaisen ruuan arvo. Meidän pitäisi olla ylpeitä siitä, Hanna tähdentää.