Sillä välin kun Suomessa ihmeteltiin sote-uudistuksen kaatumista ja hallituksen eroa, hyväksyttiin eduskunnassa uusi tiedustelulaki. Vaikka maanantaina ilman äänestyksiä hyväksytty laki on merkittävä uudistus, aiheesta ei noussut enää kalkkiviivoilla elämää. Kävikö vähän niin, ettei kukaan jaksanut enää kiinnostua, kun muut puheenaiheet veivät kaiken huomion, tai vaihtoehtoisesti suurin debatti aiheesta käytiin jo viime vuoden puolella.
Uudet siviili- ja sotilastiedustelulait antavat muun muassa Supolle luvan toteuttaa erilaisia operaatioita kansallisen turvallisuuden nimissä. Tavallista suomalaista uudistuksessa koskevia asioita on vähän, mutta jatkossa viranomainen voi valvoa jokaisen kansalaisen viestintää ilman, että rikosta on tapahtunut. Aiemmin viranomaisella on täytynyt olla vahva oletus siitä, että kansalainen on tehnyt jotain pahaa – nyt riittää oletus, että kansalainen saattaa olla tekemässä pahaa.
Käytännössä jokainen suomalainen luovuttaa osan viestintäsalaisuudestaan, mutta saa vastineeksi parempaa turvaa esimerkiksi terrorismia vastaan.
Uusi tiedustelulaki on seurausta siitä, että Suomenkin on sopeuduttava nykyiseen maailman tilaan ja aikaan. Uhkakuvat muuttuvat ja maiden välinen yhteistyö on entistä tärkeämpää. Tiedustelulainsäädäntö antaakin paremmat mahdollisuudet tehdä kansainvälistä tiedusteluyhteistyötä, ja lain läpi meno Suomessa osoitti, että yhteistyö sujui myös lain valmistelussa paremmin kuin surullisen kuuluisan sote-uudistuksen kanssa.
Meno on hieman kuin agenttielokuvissa, mutta kansainvälinen terrorismi ei tunne valtioiden rajoja. Sekään ei ole jäänyt huomaamatta, että terrori-iskuja on tehty myös muissa länsimaissa kuin Yhdysvalloissa, Britanniassa tai Ranskassa.