Tapio Viitanen silmäilee peltoaukean ympäröimää navettarakennusta. Seinään kiinnitetty laatta kertoo, että iso rakennus on kohonnut tähän vuonna 2012.
Ennen rakennusurakkaan ryhtymistä mies pyöritti pienempää navettaa muutaman sadan metrin päässä, aivan Kestiläntien varressa.
Vanha navetta tuli kuitenkin elinkaarensa päähän, ja se pakotti miettimään tulevaisuuden suuntaa.
– Aluksi mietittiin, että ryhdytäänkö pelkkään kasvinviljelyyn, kun siinä rinnalla oli koneurakointia. Pojat päättivät sitten lähteä mukaan, joten valinta oli sillä selvä, Viitanen muistelee rakentamispäätöstä edeltänyttä aikaa.
Navettaprojektissa vierähtäneet vuodet opettivat 50 vuotta lauantaina täyttävälle miehelle sen, että vastuuta on jaettava eikä kaikesta tarvitse selvitä yksin.
Maaseudusta kasvoi osa Viitasen identiteettiä hänen varttuessaan Kestiläntien varrella sijaitsevalla Perttilän tilalla.
Hän suuntasikin opiskelemaan Ruukin maatalousoppilaitokseen. Kotitilan isännän rooliin hän ryhtyi 16-vuotiaana.
– Olen aina tykännyt työstä, ja oli päivänselvä asia, että alan maanviljelijäksi. Aloitin lomittajana ja toimin myös 15 vuotta ostoasiamiehenä karjanhankinnassa, Viitanen kertoo.
Tila aloitettiin kahdesta lehmästä, ja parhaimmillaan vanhassa navetassa oli parikymmentä lypsävää lehmää.
– Kaikki lypsämistä lukuun ottamatta tehtiin käsin. Se kasvatti uskoa tähän alaan ja valmisteli tulevaa varten, mies miettii.
Nyt vanhan kotitilan kupeessa komeilevassa navettarakennuksessa mylvähtelee 104 lypsettävää ja ainakin saman verran nuorta karjaa.
Näiden lisäksi tilalla on pienimuotoista lihakarjan teinikasvatusta. Myös hiehokasvatusta tehdään, mutta se toimii vielä toistaiseksi Vornan suunnasta löytyvällä tilalla. Viitanen toivoo, että iso investointi toisi hyötyä koko kylälle.
Maatilan isännän saappaissa Viitanen on tottunut siihen, että työtä riittää 24/7.
Työmäärä, kiire ja stressi alkoivat kuitenkin painaa uuden navetan rakentamisaikana, sillä aiempaa isompaa karjamäärää jouduttiin kokoamaan kasaan neljää pientä navettaa pyörittämällä.
Noina aikoina naapurien ja yhteistyökumppaneiden antama apu tuli tarpeeseen.
– Työtahti oli aika hurja ennen kuin saatiin kaikki yhteen, mies tiivistää.
Tilan isännän oli opeteltava asioiden priorisointia ja ennen kaikkea vastuun jakamista. Viisilapsisen perheen pojat nousivat tuolloin isompaan rooliin isänsä rinnalle. Maatalousyhtymässä on nyt mukana Viitasen ohella hänen veljensä sekä kaksi omaa poikaa.
Uuden työnjaon lisäksi osa paperityöstä on ulkoistettu eri alojen ammattilaisille. Uutta näkökulmaa tekemiseen on saatu myös Pro Agrian maitomanageri-toiminnasta.
Viitasen mukaan kotiympyrät tuovat mukavaa vastapainoa työlle, sillä Merja-vaimo ei ole mukana tilanpidossa.
Arjesta irtautumista auttaa myös ulkomaanmatkailu, penkkiurheilu sekä ensimmäinen lapsenlapsi Roope, josta on tullut oikea papan silmäterä.
Syntymäpäivänään 22.4. Viitanen on matkoilla.
