Jere Achrén oli aiemmin ripustanut jo räpylän naulaan ja pelaillut salibandyä II-divisioonassa. Pesis oli taakse jäänyttä elämää, kunnes PattUn parin vuoden takainen pelinjohtaja Jari Törmänen alkoi höystää.
– Siellä Kalajoella se idea syntyi ja seuraavalla viikolla Tuomikosken Harri soitti ja kysyi try-outille.
PattUn puheenjohtaja oli saanut Achrénista vahvat suositukset Törmäseltä, joten miksipä ei. Aina kannattaa kokeilla. Seura sai näytille potentiaalisen ja jalkavan pelaajan, ja Achrén vielä yhden mahdollisuuden selvittää, onko hänestä pääsarjapelaajaksi. Kun mies lähti PattUsta maailmalle vuonna 2006, oli Raahessa niin poskettoman kova nippu, ettei siihen ollut nuorella ruukkilaisella mitään mahdollisuutta murtautua.
– PattU oli siihen aikaan jatkuvasti mitalipeleissä, joten muualle oli mentävä. Meillä oli ihan hyvä ikäluokka, mutta moni lopetti ja ne ketkä jatkoivat, lähti muualle. Ei siihen sakkiin ollut mitään asiaa, Achrén juttelee yli 10 vuotta myöhemmin Siikajoen kunnan ylläpitämän yleisen kuntosalin uumenissa Ruukissa.
Superpesisjoukkueen pelaavaan yhdeksikköön pääsy ykkössarjataustalla ja vuoden tauolta olisi Achrénille hurja suoritus, mutta niin vain näyttää nyt käyvän. Talven harjoituspelit menivät niin hyvin, että kun sarja alkaa toukokuussa, on näyttöpaikka käytännössä varma. Ei tarvitse olla suuren suuri pesisasiantuntija tietääkseen, että ainakin alkuun Achrénin rooli rakentuu puhtaasti ulkopelin kautta ja kaikki vastuu sisäpelissä on bonusta. Mutta vastuuta kuitenkin tulee ja samalla myös painetta. PattUa pidetään joukkueena, joka voi taitojensa ylärajoilla pelatessaan taistella ensi kesänä jopa mitalista. Ja siinä tapauksessa joukkueen ulkopelin täytyy olla tiivistä – jopa idioottivarmaa. Niinpä Achrénille on luvassa hikisiä iltoja, sillä joka ikinen joukkue tulee testaamaan, saako toistaiseksi tuntematon suuruus pallot kiinni. Toinen kysymys on siinä, että jos pallo tarttuu, riittääkö heittokäsi.
– Käsi on hyvä. Pallo lähtee kovaa ja kesään mennessä myös tarkasti, Achrén lupaa.
Achrén ei päälle päin näytä maailman kovimmalta mailamieheltä, mutta etenemiseen mies on kuin tehty. Kun fyysiset ominaisuudet saadaan muun joukkueen tasolle, voi miehestä kasvaa vielä todellinen kiitäjä. PattU ei ole viime vuosina tunnettu pelaajien jalkanopeudesta, joten ruukkilainen tuo sillekin puolelle uutta voimaa.
– Olen vähän kaikessa perässä, koska olen treenannut vasta reilut neljä kuukautta kuin pesäpalloilija. Olen pelannut montaa eri lajia, eikä fysiikkaa ole rakennettu pesiksen ehdoilla. Kun lähdin try-outille, päätin jättää kaiken muun ja kokeilla.
Achrén järjesteli muun elämänsä lajin ehdoilla ja miehen työnantajakin sai erikoisen toiveen. Achrén halusi jatkuvaan yövuoroon, jotta hän ennättää käydä töissä ja osallistua joukkueen tekemisiin.
– Yötyö sopii minulle, sillä olen aina ollut iltavirkku ja huono heräämään aamulla. Onneksi JMC:llä suostuttiin järjestelyyn ja kesäksikin pitäisi saada erikoisjärjestelyitä. Työnantaja on suhtautunut tähän tosi hyvin.
Jere Achrén ei ole asettanut itselleen numeraalisia tavoitteita. Ensimmäinen unelma pelipaikasta näyttää toteutuneen, joten seuraavaksi tavoitellaan joukkueena menestymistä. Jos ja kun homma sujuu, voi ruukkilainen kääntää vielä yhden lehden jo ennenstään upeaan tarinaansa. Ja yksi asia on varmaa: kotipitäjässä miestä seurataan silmä tarkkana.
– Eiköhän tältä kylältäkin lähdetä entistä useammin Pattijoelle pelejä katsomaan. Moni on tullut jo nyt onnittelemaan. Aika moni minut täällä tuntee, kun olen pitänyt lapsille pesiskoulua ja puuhastellut muutenkin ruukkilaisten ihmisten kanssa.
