Pata porisee taas joka torstai Ruukin seurakuntatalolla. Kauhan varteen on tarttunut seurakunnan oma emäntä Eini Stjerna.
– Seurakunta halusi omana toimintana ja omalla työvoimalla aloittaa uudestaan, kun vapaaehoiset eivät enää jaksaneet, emäntä toteaa.
Torstairuokailut loppuivat helmikuussa, kun vapaaehtoiset uupuivat ilkeämieliseen ja perättömään juoruiluun.
Pahojen puheiden mukaan ruoanlaittajia ei kaupassa näkynyt, koska muka veivät seurakunnan saamista ruokatarpeista itselleenkin.
Maukkaiden mutta edullisten lounaiden ruokalista pysyy Stjernan mukaan kuta kuinkin ennallaan. Vaivattomasti valmistettavaa kotiruokaa, joka ei vaadi paljon ennakkotyötä.
– Yksinkertaista kotiruokaa yksinkertaiselta kokilta, Stjerna nauraa.
Siikasavon seurakunta aloitti torstaruokailut syksyllä 2011. Tarkoitus oli kokata vapaaehtoisvoimin ateria työttömille ja vähävaraisille.
Toki kerran viikossa tarjottu kahden euron hintainen ateria ei paljon auta ruoka-asioissa, mutta ydinajatuksena oli saada ihmiset liikkeelle kodeistaan.
Ovet ovat auki edelleen kaikille. Niin lapsiperheille, vähävaraisille, työttömille, eläkeläisille, opiskelijoille tai työtä tekevillekin.
– Ei täällä tuloja kysellä. Saa tulla, Stjerne innostaa.
Tapahtuman ovat ottaneet omakseen eläkeläiset, joille ruokailu on mahdollisuus tavata toisia, rupatella ja huilata ruuanlaitosta yhtenä päivänä viikossa. Ruokailussa on käynyt syöjiä myös Revonlahdelta ja Paavolasta.
– He eivät varmasti ruuan vuoksi tule, vaan seuran. Tämä on sosiaalinen tapahtuma. Jotkut kävijät kaipaavat mukaan seurakunnan työntekijää, jolla olisi aikaa jutella, Stjerna tietää.
– On tärkeää, että yksin asuvat vanhat mummelit saavat tulla valmiille ruualle. Yksin ei tule välttämättä joka päivä ruokaa laitettua, hän pohtii.
Lähinnä seuran vuoksi seurakuntatalolla ovat syömässä käyneet ruukkilaiset Maritta Pietilä ja Anna-Liisa Säkkinen. Molemmat ovat olleet vakiokävijöitä jo pitkän aikaa, lähes alusta asti.
– Mies oli kuullut kylällä, että täällä on mukava käydä. Innostuin siitä, Säkkinen kertoo.
Ruoka on ollut rouvien mielestä erittäin hyvää ja tauko oli harmillinen.
– Harmitti kovasti, kun loppui. Asun yksin ja on mukava käydä kun täällä näkee tuttuja. Ja ruoka tietysti on hyvää, Pietilä kiittelee kokkeja.