Kolumni

Tuh­ka­rok­ko – mitä sitten?

Suomessa on syystäkin kauhisteltu Pohjanmaalla epäiltyä tuhkarokkoepidemiaa. Syy taudin leviämiseen on rokotuskriittisyys. Vanhemmat eivät ollet antaneet rokottaa lapsiaan, niin sanottu laumasuoja on jäänyt vajaaksi, ja alunperin ulkomailta tuotu tuhkarokko on päässyt leviämään. Kaiken kaikkiaan tuhkarokolle on Pohjanmaalla altistunut yli 300 ihmistä.

Tuhkarokko – mitä sitten? Ennenhän tautia oli paljonkin, eikä sitä pidetä edes vaarallisena. Koska viisaus ei asu sinussa eikä minussa, päätin vähän googlailla, mitä tuhkarokko on ja miksi aiheesta on noussut pienimuotoinen hysteria.

Tuhkarokko oli ennen yksi yleisimmistä lastentaudeista, mutta kotoperäistä tautia Suomessa ei enää ole rokotusohjelman ansiosta. Tuhkarokko on yhä pelätty sairaus maissa, joissa rokotukset eivät ole käytössä ja joissa hygienia on heikko. Tautiin kuolee jopa miljoona lasta vuodessa. Siis kuolee. Miljoona lasta vuodessa!

Eniten kuolemantapauksia sattuu kehitysmaissa, joissa kelvollinen juomavesi ei ole hanasta saatavilla niin kuin meillä. Tuhkarokkoon sairastunut lapsi menehtyy elimistön kuivumisen vuoksi, koska taudin yleisiä komplikaatioita ovat ankara ripuli ja oksentelu. Joskus tuhkarokon seurauksena voi olla aivokalvontulehdus ja aivokuume, eli särkylääke ja lepo riittävät harvemmin taudista paranemiseen.

Tuhkarokko ei ole ainut tauti, joka on taittunut rokotusohelman avulla. On muitakin, kuten kurkkumätä, hinkuyskä, polio, aivokalvontulehdus, sikotauti, vihurirokko, kurkunkannentulehdus ja verenmyrkytys.

Rokotekriittisyys ei ole syntynyt tyhjästä. Esimerkiksi sikainfluenssarokotukset aiheuttivat muuan vuosi sitten Suomessakin narkolepsiaa, mutta jos vaakakupissa ovat rokotteiden hyödyt ja haitat, jokainen ymmärtää kumpaa on enemmän. Systemaattisen rokoteohjelman tulokset ovat kiistattomat. Lääketiede ylipäätään on tehnyt meistä terveempiä ja elämme keskimäärin pitempään kuin isovanhempamme.

Uskonko siis tieteellisiä tutkimuksia vai paikallista rokotekriitikkoa? Kannattaako lasta rokottaa? Kyllä kannattaa – ainakin ne, jotka aikoo pitää.

Minä en ainakaan antaisi lapseni leikkiä rokottamattomien lasten kanssa. Valitettavasti tällä hetkellä en edes tiedä, onko poikani kaveripiirissä tai koululuokalla rokottamattomia lapsia. Järjestelmässä on puute, joka pitää pystyä korjaamaan.