Tämän vuoden maaliskuussa julkaistussa kansallisessa uhanalaisuusarviossa Jokirapu määriteltiin erittäin uhanalaiseksi.
Ruton lähes täysin tyhjentämään Lamujokeen pyritään nyt palauttamaan entinen rapukanta.
– Rutto menee patojenkin yli, joten on mysteeri, miksi se tähän pysähtyi. Leskelän yläpuolella on pitkä suvanto, jossa rapua ei nähtävästi ole tai on erittäin harvassa. Mahdollisesti rutto ei saanut kontaktia, joten on hyvä tuuri, ettei kantaa viety kokonaan, eläköitynyt kalabiologi Eero Taskila pohtii.
Taskila on seurannut Lamujokea ja sen raputilannetta lapsesta lähtien sekä vapaa-aikanaan että työkuvioiden kautta.
Nyt mies on aloittanut yhden miehen rapuprojektin saadakseen kotijoen kannan ennallistettua. Hän on ehtinyt istuttaa jokeen jo parisentuhatta pikkurapua ja luvassa on reilu toinen mokoma lisää.
Varat istutukseen tulevat Ely-keskuksen kautta, Lamujoen kalatalousmaksuvaroista.
– Kaikilla jokea kuormittavilla tahoilla on velvoitemaksu, joka kompensoi kalataloudelle aiheutuneita haittoja. Varat käytetään istutuksiin ja joen kunnostukseen. Nyt istutetaan rapuja, Taskila kertoo viitaten esimerkiksi turvesoihin ja metsäojituksiin.
Viimeksi kantaa elvytettiin 1970-luvulla tuontirapujen turvin, nyt käytetään Piippolan kirkonkylällä jo kahdelta kadolta selvinnyttä rapukantaa.
– Mistään muualta ei uskalla, se on ainoa mahdollisuus tautivaaran takia.
Lisää rapuaiheesta 5.9. Syyssiiassa
