Tun­te­mat­to­man so­ti­laan saap­pan­jäl­kiä Ruu­kis­sa

Omalaatuinen Honkajoki ei ole tyhjästä rakennettu, vaan esikuva on ruukkilainen Paavo Kants

Elsa Kinnunen, Terttu Karhumaa ja Sirkka Kiimala muistavat Kantsin Paavon hyväluonteisena ihmisenä. Harvinaisessa kuvassa Erkki ja Salli (Paavon sisko) Taskila, Paavo ja Ilta Kants sekä Sirkka Kiimala. Paavo ei mielellään ollut valokuvattavana, eikä hänestä ole sukulaisilla juurikaan kuvia. Kuva Elsa Kinnusen albumista. Kantsin sukua jonkun läheisen hautajaisissa. Silmälasipäinen Paavo Kants istumassa ensimmäisenä vasemmalla. Kuva Elsa Kinnusen albumista Paavo Kants oli Tuntemattoman Honkajoen esikuva.
Elsa Kinnunen, Terttu Karhumaa ja Sirkka Kiimala muistavat Kantsin Paavon hyväluonteisena ihmisenä.
Elsa Kinnunen, Terttu Karhumaa ja Sirkka Kiimala muistavat Kantsin Paavon hyväluonteisena ihmisenä.
Kuva: Kirsi Junttila

Eletään jatkosodan vuosia. Juna jyskyttää kohti kotirintamaa täynnä lomalle tulevia sotilaita. Nuokutaan, notkutaan, poltetaan tupakkaa. Odotetaan, että päästään kotiin vielä hetkeksi.

Eräässä vaunussa sotilas innostuu viihdyttämään toisia omalla tyylillään. Kenties hän laulaa, matkii upseereita tai lausuu runoja. Tai tekee kaikkea vuorotellen ja keksii vielä jotain muutakin.

Meno ja meininki kiinnittää niin ikään lomalle matkaavan Väinö Linnan huomion ja jää muistiin.

Kun Linna sodan jälkeen ryhtyi suunnittelemaan Tuntematonta sotilasta, hän kaiveli päästään kirjan henkilöille sopivia esikuvia.

Yksi heistä on junan showmies, ruukkilainen Paavo Kants. Hänestä tuli Tuntemattoman Honkajoki.

–·Linna kävi kaksi kertaa Ruukissa Paavo-enoa haastattelemassa, tietää Kantsin sisarentytär Sirkka Kiimala.

Tiettävästi myös Rahikaisen esikuva on ruukkilainen, Kantsin kanssa samassa komppaniassa palvellut mies. Kiimalan mukaan tämä mies tunnettiin Ruukissa lempinimellä Tipla.

Näyttelijän verta

Paavo Kants syntyi Ruukissa 9.12.1920. Koti oli Pytingeillä pienessä hellahuoneessa. Perheessä oli seitsemän lasta, joista yksi kuoli vain viisivuotiaana.

Nuori mies oli melkoinen velikulta, jolla oli näyttelemisen lahja. Veljentytär Terttu Karhumaa kertoo Kantsin vetäneen Ruukissa harrastajateatteria ja järjestäneen iltamia.

–·Paavo itse sanoi olevansa näyttelijä Jumalan armosta, Karhumaa muistaa.

Teatterista tulikin joksikin aikaa työpaikka. Kants oli useita vuosia näyttelijänä Helsingissä sekä Tampereen työväenteatterissa. Sodan jälkeen teatterit tekivät kiertueita ja sen vuoksi myös Kants tunnettiin Hämeessäa asti.

Oltuaan aikansa etelässä Kants tuli takaisin Ruukkiin ja asui vanhempiensa luona Pytingeillä samassa hellahuoneessa. Kun vaimoksi löytyi ruukkilainen Ilta Haapala, muutti pariskunta Ouluun.

Työpaikka löytyi Oulun typpitehtaalta, mutta teatteriharrastus säilyi Oulun työväenteatterin riveissä. Näyttelijäystävät kävivät Paavoa tapaamassa Oulussa.

–·Kerrotaan, että Paavo seurusteli Ella Erosen kanssa. Eronen tuli junalla Ouluun Paavoa tapaamaan ja asemalla kysyi, tunnetteko Paavo Kantsin ja missä hän asuu. Hänelle oli vastattu, että kaikki kai sen tuntee, se meni viikko sitten naimisiin, muistaa Kiimala.

Sanavalmis ideoija

Tuntemattoman Honkajoki on omalaatuinen mies, joka hauskuuttaa toisia ja yrittää keksiä ikiliikkujaa.

–·Kirjassa Honkajoki on aivan kuin Paavo. Ja elokuvassa Tarmo Mannin näyttelemä hahmo on ihan nappiin. Kun näin elokuvan ensimmäisen kerran, sanoin, että tuo jousipyssymies on Paavo-eno, kertoo toinen sisarentytär Elsa Kinnunen.

Jousipyssy on kirjailijan luomaa lisäväriä, mutta ikiliikkuja ei. Asemasodan joutohetkinä Kants todella teki keksintöjä ja oli yrittänyt rakentaa ikiliikkujaa.

Sanavalmis mies päästeli sutkautuksia, joista monet yhä muistetaan. Esimerkiksi Ruukin työväentalon iltamien jatkoista Kants lausahti: ”Iltamat kun lähestyvät loppua, niin jätkäparves tulee hoppua. Kaikki säntää Katinhäntään.”

Kynä pysyi Kantsin kädessä ja hän kirjoitteli kronikoita. Luultavasti erään sellaisen päätteeksi tuli: ”Tämän laati irvihammas, tämän kylän musta lammas, lempinimeltänsä Röntynen.”

Komeaa ulkomuotoaan arvostanut mies totesi: ”Kun katson kuvaani peilistä, tulen ajatelleeksi, kuinka jumalaisen kaunis ihminen voi olla.”

–·Paavo oli hiton komea mies, vahvistaa Karhumaa.

Sydämen lämpöä

Luonteeltaan Kants oli huumorintajuinen, hyväntahtoinen ja ystävällinen. Kiimala muistaa, kuinka Kants puolusti Pauli Vänttilää, jota pilkattiin kyttyrän vuoksi.

–·Paavo sanoi, että joo, Paulilla on kyttyrä. Mutta niin on meillä kaikilla, toisilla se ei näy kun se on sisällä, toisilla se on päällä näkyvissä, Kiimala muistaa.

Kun Kantsin perheeseen syntyi lapsi, pyydettiin teini-ikäinen Sirkka sitä hoitamaan. Enosta jäi hyvä muisto.

–·Meillä oli Paavon kanssa oma tapa tervehtiä. Kun Paavo tuli, hän ei sanonut mitään, painoi vain sormellaan nenänsä lyttyyn. Ja minä nostin sormella omaa nenää, Kiimala naurahtaa.

Eno kiusoitteli siskontyttöään tämän muka litteästä nenästä. Tytön vastaus kertoi, että eno itse hukkuu vesisateella.

Eloisana ja värikkäänä persoonana tunnettu Kants kuoli reilusti alle 60-vuotiaana vuonna 1974. Honkajoki ripusti jousipyssynsä seinälle.

Mainos
Siikajokilaakson pelit

Pelaa Siikajokilaakson digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä