Kolumni

Tuo jalo, sek­si­käs pal­lo­pe­li

Golf ja seksi ovat kaksi asiaa, joista voi nauttia olematta kummassakaan hyvä. Näin kiteytti tamperelainen kaverini tuon jalon pallopelin olemuksen. Toden totta. Minä en ainakaan osaa kummoisesti niistä kumpaakaan ja tykkään molemmista. Toista lajia harrastan naisen kanssa ja toista yleensä miehen tai useamman kanssa. Päätelkää itse miten päin se menee, mutta hauskaa on.

Golfin pelaaminen kysyy aikaa pelasi sitä sitten Siikajoella tai muualla. Ruuhkavuosien painaessa päälle, ei pallopelille ole koskaan tarpeeksi tilaa. Ihan joka työpäivän päätteeksi ei viitsi ilmoittaa, että nyt ajattelin lähteä kentälle, jossa menee matkoineen seuraavat 4–6 tuntia. Ei vaikka toisinaan tekisi kovasti mieli. Välillä pitää kieltäytyä.

Yksi elämäni merkittävimmistä käänteistä sattui iltana, jolloin kieltäydyin pelaamasta vaikkei kukaan pyytänyt. Olin silloin vielä toisen paikallislehden palveluksessa ja lähettelin alkuillasta lehden sivuja painoon. Deadlineen oli pari, kolme tuntia ja puntaroin menenkö rock-konserttiin vai iltakierrokselle Siikajoelle. Lähdin konserttiin, tapasin naisen. Nyt, reilu yhdeksän vuotta myöhemmin elätettävänä on kaksi lasta ja niskassa ehkä miljardi euroa asuntolainaa.

Joskus kun kotioloissa tunnelma tiivistyy ja ilmapiiri lupaa myrskyä, saatan salaa ajatella, että olisi perkule pitänyt mennä silloin sinne kentälle. Mutta viimeistään puolen tunnin päästä olen jo sitä mieltä, että konsertti oli oikea valinta ja elämä on nyt mallillaan.

Mutta se golf. Siinä on oikeasti jotain älyttömän hienoa. Myönnän olevani pallopelifriikki ja olen kokeillut melkeinpä kaikkea. Mutta missään muuussa lajissa onnistuminen ei tuota sellaista mielihyvää kuin golfissa. Vaikka läpi päivän on rätkinyt palloa vinoon käytännössä joka ikiseen ilmansuuntaan, ei tarvita kuin yksi täydellinen lähestyminen griinille, niin viivan alle jää positiivinen tulos pelipäivästä. Sen tuntee sormissa, kun maila osuu täydellisesti ja pallo kaartaa pitkään korkealla lentoradalla vain pysähtyäkseen siististi viheriölle. Minun tapauksessa keskimäärin yksi viidestäkymmenestä lyönnistä on tuollainen ja se on ihan tarpeeksi ja saa palaamaan kentälle aina vain uudelleen.