Oppivelvollisuuden ulottaminen toisen asteen koulutukseen on kaksijakoinen systeemi, tuumii Ruukin maaseutuopiston rehtori Esa Lehto. Suomalaisista nuorista jopa 15 prosenttia on ilman toisen asteen tutkintoa. Se tekee työn saamisen vaikeaksi.
– Jos tulee laki, että kaikkien on pakko käydä toisen asteen koulutus, niin on parempi olla työtön, jolla on tutkinto, kuin olla työtön ilman tutkintoa, hän pohtii.
Mutta laki myös hieman pelottaa rehtoria. Maksuton toisen asteen koulutus lisää huomattavasti oppilaitosten kustannuksia. Hallitus on luvannut ammatilliseen koulutukseen 240 miljoonaa euroa lisää, mutta se ei Lehdon mukaan riitä. Hän pelkää, että laki tulee, mutta koulutuksen järjestäjille ei osoiteta riittävästi varoja.
Oppivelvollisuutta on perusteltu syrjäytymisen ehkäisemisellä. Mutta onko koulun syy, jos opiskelija putoaa kelkasta, Lehto pohtii ja kokemuksesta tietää, että syyt ovat yleensä muualla.
Rahaa tulisikin hänen mielestään käyttää erityisopetukseen, varhaiseen puuttumiseen, koulukuraattoreiden, psykologien ja terapeuttien palveluihin sekä perheiden tukemiseen. Lehdon mielestä sitä kautta saataisiin parempia tuloksia.
– Pakko ei poista ihmisen ongelmia eikä puutu perussyyhyn, mikä aiheuttaa koulupudokkuuden. Rahaa kannattaisi laittaa siihen ja tuoda sosiaalipuolen ihmisiä koulukenttään, pienentää ryhmäkokoja, ja niin edelleen. Siihen olisin enemmän uskonut, hän toteaa.
– Laki ei vie keskeyttämistä nolliin. Koulupakko kääntää virtaa terveydenhuollon palvelujen piiriin, Lehto epäilee.
Myös koulutuskuntayhtymä Brahen tilinpäätöksen viime torstaina hyväksynyt Siikajoen kunnanvaltuusto oli kiinnostunut oppivelvollisuuslaista. Onko se uhka vai mahdollisuus, tuottaako koulu valmiiksi syrjäytyneitä, kysyi Keijo Mustonen (kesk.).
Kuntayhtymän johtaja Jaana Ritolan mukaan on hyvä, että koko ikäluokalla on työelämään valmiuksia antava toisen asteen koulutus. Vain peruskoulun suorittaneella on olemattomat mahdollisuudet työllistyä.
– Kysymystä herättää se, miten 17-vuotias saadaan pakolla kouluun ja miten saadaan koulunkäynti motivoivaksi, hän pohti.
Toisen asteen kouluissa on myös oppilaita, joilla ei ole opiskeluvalmiuksia. Esimerkiksi luku- ja kirjoitustaito ovat olemattomia, matemaattiset taidot puutteellisia tai oppilaalla on keskittymisvaikeuksia. Ritolan mukaan eteen tulee pulma, miten heille saadaan todistus.
– Menee vuosi pari ennen kuin uudistus tulee voimaan. Muun muassa koulukyydit on järjestettävä ja mietittävä. Toive on, että koulutuksen järjestäjät otetaan mukaan suunnitteluun, että saadaan toimiva systeemi, hän totesi.
Koulutuskuntayhtymän 288 648 euroa ylijäämäisen tilinpäätöksen valtuusto hyväksyi yksimielisesti.