Mankilan kylätalolla järjestetyn Peltopäivän avannut Pro Agria Keskusten Liiton johtava asiantuntijan Sari Peltonen arvioi, että turvepelloilla viljelyä tuskin kielletään. Tavoitteena on hakea ratkaisuja, kuinka turvemaita voidaan viljellä ilmastokestävästi.
Luonnonvarakeskuksessa tutkimusprofessorina toimiva Kristiina Regina antoi käytännön vinkkejä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi turvemaavaltaisessa Siikajokivarressa.
– Jos tarvitsee uutta peltoa, miettisin ensin kaikki muut vaihtoehdot kuin metsän raivaamisen pelloksi. Meillä on ollut käynnissä kehitys, että viljely siirtyy kivennäismailta turvemaille.
Turvekenttiä palautuu Siikajokivarressa turvetuotannosta maanomistajien käyttöön.
– Niissä on todella vähän turvetta jäljellä. Jos joutuu valitsemaan turvekentän ja metsästä raivaamisen välillä niin mieluummin otetaan peltokäyttöön entinen turvekenttä. Tosin metsitys tai ennallistaminen olisivat vielä parempi vaihtoehto turvetuotannosta vapautuvan alueen jatkokäytölle, mietti Kristiina Regina.
– Oleellinen asia on, miten viljelylliset asiat ja ympäristöasiat saadaan sovitettua mahdollisimman hyvin yhteen. Tiedetään, että maatumista voi hidastaa esimerkiksi säätösalaojituksilla. Meillä on keinoja olemassa, mutta miten saataisiin sovitettua nämä asiat yhteen eri tilanteissa, koska ei ole yhtä ratkaisua joka sopisi kaikille tiloille, kuvaili Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan professori Laura Alakukku.
Ilmastonmuutos etenee tämän hetkisen tietämyksen ja ennusteiden mukaan.
– Myös sään ääri-ilmiöiden vaikutus pitää sovittaa tähän asiaan. Tämä vaatii paljon töitä sekä tutkijoilta että viljelijöitä, viljelijät ovat hyviä keksimään ratkaisuja omista lähtökohdistaan.
Siikajokinen lihakarjatilallinen Antti Mäkinen oli Peltopäivän antiin tyytyväinen.
– Päällimmäisenä päivästä jäi mieleen, että pitää varautua ääri-ilmiöihin ja tehdä säätösalaojituksia jatkossakin.
– Useampia hankkeita on menossa hiilen sidontaan. Mielenkiinnolla odotetaan tuloksia niistä. Vähän on kesken laskentakaavat. Avoimia kysymyksiä on paljon kuten mitkä ovat turvemaita ja miten turvemaat mitataan, Mäkinen tuumi.
Turvepeltojen ilmastokestävä viljely
Turvepelto tuottaa päästöjä jo pelkällä olemassa olollaan, jos se on kuivatettu.
Viljelykasvin valinnalla voi vaikuttaa turvemailta tuleviin päästöihin. Yksivuotista kasvia suositeltavampaa on nurmi, metsittäminen tai alueen ennallistaminen.
Pellosta voi tehdä hiilinielun lisäämällä eloperäistä ainesta maahan kasvattamalla nurmea ja käyttämällä eloperäistä lannoitusta.
Kosteikkoviljely on tehokas keino päästöjen pienentämiseen ja pitää hiilen siellä minne sitä jo on varastoitunut.
Kosteikkoviljely sopii pelloille, jossa turvekerros on paksu ja vettä on saatavilla. Otollisimpia ovat pellot joiden käyttöaste on alhainen.
Jos olemassa olevista turvepelloista ennallistettaisiin tai otettaisiin kosteikkoviljelyyn yksi prosentti, se vastaisi jo 10 prosenttia maatalouden kokonaispäästöistä.
