Turveruukki lopetti turpeen nostamisen Hangasnevalta viime vuonna, ja nyt yhtiö suunnittelee entisen turvesuon tilalle kosteikkoa.
Vettä nevalta ei lasketa enää minnekään, vaan tulevalta kosteikkoalueelta laskuojat laitetaan umpeen.
Turveruukin toimitusjohtaja Heikki Karppimaan mukaan Hangasnevalla on jälkikäyttöä ajatellen hyvä lähtötilanne. Aikoinaan ojien kaivumaat on läjätty suon puolelle, ja penkat toimivat nyt luontaisina patoina.
Neva on vesittynyt ja on useiden lintulajien suosima pesäpaikka.
– Patoja ei tarvitse paljon rakentaa. Länsikolkkaan tulee muutama sata metriä ja sekin itse asiassa olemassa olevien penkereiden maisemointia, hän kertoo.
Syvänteitäkään ei nevalle kaiveta. Entiset kuivatuskanavat jäävät ennalleen, ja niissä on yleensä vettä ympäri vuoden.
Hangasnevalla on maisemointitöitä jo tehty. Suunnitteluun kuuluu, että syksyn aikana etsitään veden tavoitekorkeus.
Jotteivät tulvavedet puhko omia reittejään, tehdään niille laskuoja Ohtuanojaan. Laskuojaan tulee ylisyöksypato.
Töitä nevalla tehdään tämän syksyn ja ensi vuoden aikana. Entisen turvetuotantoalueen muuttaminen kosteikoksi tulee maksamaan reippaat 10 000 euroa.
– Hangasneva on meidän mittakaavassa keskimääräistä suurempi työmaa. Mutta jo tuotantoa aloittaessa on ennakkoon otettu huomioon jälkikäyttö, Karppimaa sanoo.
Turvetuotannon valmistelu Hangasnevalla aloitettiin ojituksilla 1977 ja turpeennosto alkoi 1985. Tuotantoala oli kaikkiaan 169 hehtaaria.
Nevalta nostettiin ensin kasvu- ja kuiviketurvetta. Hyvälaatuista kasvuturvetta vietiin runsaasti muun muassa Hollantiin. Viime vuodet suolta on nostettu syvemmällä olevaa polttoturvetta.
Lue koko juttu 17.9. Siikajokilaaksosta