Siikajoen valtuutetut saivat kattavan tietopaketin siitä, mitä Vartinojan tuulipuiston meluhaittojen selvittämisen ja tilanteen ratkaisemisen eteen on tehty.
Valtuustoaloitteen pohjalta Siikajoen kunnanvaltuutetuille järjestettiin Kalajoen kaupungin terveysvalvonnan ja Raahen kaupungin rakennusvalvonnan viranomaisten yhteistyönä selvitys Vartinojan tuulivoimaloiden meluhaitoista ja haittojen selvittämiseksi tehdyistä viranomaistoimista. Vartinojan tuulimyllyt ovat jauhaneet sähköä tammikuusta 2015 lähtien ja pian kaikkien myllyjen käynnistymisen jälkeen meluhaitoista on tullut yhteydenottoja terveys- ja ympäristövalvontaan.
Ympäristösihteeri Riikka Nevalainen harmitteli, ettei lakia tuulivoimaloiden meluasioihin puuttumiseen ole. Vain kuultavalle melulle on ohjearvoja, ei esimerkiksi infraäänille.
Ohjeistus on muuttunut sitten Vartinojan luvittamisen jälkeen niin, että yksittäisten myllyjen sijaan pitäisi tarkastella laajempia alueita. Kahden kilometrin suojaetäisyys asutuksesta on suositus, mutta sitäkään ei ole laissa määrätty.
Ympäristöviranomaiset tiedostavat, että myllyistä syntyy mahdollisesti haittoja, mutta niiden tieteellisesti todistamisessa on aukkoja. Terveystarkasta Jukka Häikiö kertoi Revonlahdella vuosien 2016 ja 2017 taitteessa tehdyistä melumittauksista, joihin päädyttiin omakotitalossa asuvan perheen kärsimien meluhaittojen vuoksi.
Mittausten perusteella voitiin vain tehdä päätelmä, ettei terveysvalvonnalla ole käytössä sellaisia laitteita ja asteikoita, joita näin vaativassa mittauksessa tarvittaisiin.
Prosessin aikana on nähty, että toiminnanharjoittaja on hanakka pistämään hanttiin viranomaisten esittämille toimenpiteille.
Siikajoen tekninen lautakunta antoi viime kesäkuussa voimala-alueen toimijalle Vartinoja 1 Ky:lle kirjallisen kehotuksen voimalamelun vähentämiseksi.
– Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, valitettavan vähän voidaan tehdä. Odotetaan hallinto-oikeuden päätöstä ja sen mukaan edetään, totesi Nevalainen.
– Tällä vauhdilla tuulivoimalat tulevat tiensä päähän ennen kuin valitukset menevät läpi, päivitteli kunnanvaltuuston puheenjohtaja Päivi Eskola (kesk.).
Riikka Nevalainen tähdensi, ettei hän ole melumittauksen asiantuntija. Valitukset ovat nyt hallinto-oikeudessa jumissa. Niiden perään voi kysellä, mutta hallintoa ei voi hoputtaa. Vaasan hallinto-oikeudesta ei ole vielä tullut päätöstä voimaloille haetusta hallintopakkohakemuksesta.
Tiina Hovi (kesk.) kysyi, voisiko Vartinojalla koetusta oppia jotakin. Myös Laura Vikiö (kesk.) mietti, miten voitaisiin toimia tulevaisuudessa ongelmia ennaltaehkäisten. Ympäristöterveydenhuollon johtaja Inkeri Eronen arvioi, että ainakin se on opittu, että heidän suosituksensa on, ettei Revonlahdelle rakenneta lisää tuulivoimaloita.
– Olen syvästi huolissani siitä, että Revonlahdelle on kaavoitettu sata voimalaa. En tulevaisuudesta tiedä, mitä tapahtuu, jos ne rakennetaan. Lähteekö koko Revonlahti lentoon, pohti Nevalainen.
Riitta-Liisa Salmenkangas (kesk.) tiedusteli, miltä etäisyydeltä Vartinojoan myllyihin nähden on tullut meluhaittailmoituksia. Inkeri Eronen kertoi ilmoituksia tulleen 1,7 kilometristä aina kymmenen kilometrin päähän.
Valtuutetut pohtivat, olisiko Revonlahti mahdollista saada mukaan projektiin, jossa VTT ja valtionneuvosto mittaavat tuulivoimamelua. Hankkeeseen on kuulema varattu 300 000 euroa.
Valtuutettu Keijo Mustonen (kesk.) päivitteli tilannetta ja totesi tuulivoimasta tehtyjen valitusten saattavan merkitä siikajokisille miljoonien eurojen tulomenetyksiä. Mustonen oli kiinnostunut kuulemaan, mitä infrasäteily ja matalataajuusmelu ovat. Hän pohti, olisiko itsekin altistunut työpaikalla Raahen myllyistä niin, että vaikutukset näkyvä ärtyisyytenä.
Viranomaisten kuulemisen jälkeen kunnanvaltuutetuilla oli mahdollisuus keskustella tiedonannosta. Jari Ojala (ps.) esitti, että kunta hankkisi tarvittavat laitteet ja teettäisi luotettavat mittauksen Vartinojan vaikutuspiirissä, mutta kukaan ei kannattanut hänen esitystään.