Tuulivoimalamelusta on vallalla paljon virheellisiä käsityksiä. Väitetään, että ihminen ei pysty havaitsemaan tuulivoimalan aiheuttamaa infraääntä. Tai ettei sen vaikutuksia ihmisiin voida todentaa.
Tuulivoimaloiden aiheuttamasta infraäänihaitasta on kuitenkin lukuisia tieteellisiä julkaisuja jo 1980-luvulta lähtien, esimerkiksi vuonna 1985 Neil Kelleyn laajan tutkijaryhmän ja NASA:n laatima raportti Yhdysvaltain energiavirastolle. Viimeisimpänä Nobel-palkitun Max Planck-instituutin ja Saksan valtion mittaustekniikan tutkimuskeskuksen raportti (2015) infraäänen vaikutuksista ihmisaivoihin.
Muun maailman lisäksi Suomessakin on jo koettu tuulivoimaloiden sykkivän matalataajuisen melun ja infraäänen haitat, esimerkiksi Kopsassa, Porissa, Merikarvialla, Luhangalla, Haminassa, Inkoossa ja Ilmajoella, joissa asukkaita on lähtenyt tuulivoimapakolaisina pois kodeistaan. Viranomaisten neuvottomuuden takia asukkaat ovat nyt omalla kustannuksellaan ja tuulivoimayhtiöstä riippumattomilla mittauksilla joutuneet itse mittauttamaan tuulivoimamelun, ja saattamaan tapauksia viranomaisten tutkittavaksi.
Miksi suurista tuulivoimaloista lähtevä melu on haitallista tai jopa terveydelle vaarallista?
Tuulivoimaloiden pyörivistä lavoista lähtevä melu eli äänenpaineaalto etenee ilmakehässä yli 330 metrin sekuntinopeudella ympäristöön. Kun lapa ohittaa voimalan rungon, syntyy massiivinen painepulssi, "jymähdys" tai "humahdus", eli ihmisten tai eläinten korvaan saapuva kuuloärsyke. Kolmesta lavasta paineaalto iskee tärykalvoon noin sekunnin välein. Jatkuva ärsytys on stressaavaa, kun tuulivoimamelu vaihtelee jatkuvasti, vuorokauden ympäri. Meluohjeissa annetut keskiäänitasot eivät kerro totuutta. Ei ihminen kuuntele "keskiääniä". Tuulivoimaloiden melu pohjoisissa olosuhteissa on pahimmallaan yöaikaan, kuten Ruotsissa tehdyissä mittauksissa vuoden ajalta on osoitettu.
Epätasaista melua syntyy myös pitkien lapojen törmätessä eri tuulenkorkeuksiin: alhaalla hitaisiin ja ylhäällä nopeisiin virtauksiin. Syntyy nopeasti jymähtelevää "Hornet-bassomelua", eli amplitudimodulaatiota, jonka kuuloaisti kokee erittäin häiritsevänä. Tuulivoimaloiden lähiasukkaat tietävät tämän.
Mutta: lapojen pyörimisliike tuottaa korvan tärykalvoon myös sekunnin välein voimakasta infraääni-paineaaltoa (taajuudeltaan alle 20 hertsiä), jota ihmisen rajallinen kuuloaisti ei pysty tunnistamaan. Mutta aivot reagoivat siihen.
"Kuulumatonta" alle 20 hertsin äänenpaineen vaihtelua tai muutakaan näkymätöntä fysikaalista energiaa, kuten radioaktiivista säteilyä, röntgensäteilyä, tai UV-säteilyä, ihminen ei pysty aistimaan. Näillä kaikilla on kuitenkin haittavaikutuksia, hengenvaarallisiakin.
Tuulivoimaloiden aiheuttamien äänenpainepulssien nopeasta vaihtelusta on seurauksena elimistön jatkuva stressi: kortisolin ja muiden stressihormonitasojen nousu, unettomuus, väsymys, verenpaineen nousu.
Tanskassa tuulivoimaloiden rakentaminen on nyt pysähtynyt, kunnes niiden haitoista tehtävä tutkimus valmistuu. Australiassa ja Saksassa tuulivoimaloiden aiheuttamia haittoja on äskettäin alettu tutkia yliopistojen toimesta. Mutta Suomeen rakennetaan kiivaasti kooltaan 3-5 kertaa suurempia voimaloita, näihin maihin verrattuna.
Kuntien päättäjien pitäisi ennen päätöksentekoa ottaa kunnolla selvää asioista, etteivät toimisi ainoastaan tuulivoimayhtiöiden saamilla valtavilla tukirahoilla maksettujen konsulttien varassa. Tuulivoima-kansalaisyhdistykseltä löytyy runsaasti tutkittua tietoa, jos sitä vaan halutaan käyttää.
FM, puheenjohtaja
Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry