Oulun Maa- ja kotitalousnaisten valinta osui Pyhännän Tavastkengän Maa- ja kotitalousseuraan, koska se on tehnyt huomattavaa talkootyötä kylän maiseman ja ympäristön hyväksi vuodesta 2013 lähtien.
– Maa- ja kotitalousnaiset haluaa nostaa kilpailulla esille maakuntien ahkerat yhdistykset, talkoolaiset ja muut toimijat, jotka usein vapaaehtoisesti kohentavat kyliensä maisemaa, kertoo Oulun Maa- ja kotitalousnaisten toiminnanjohtaja Maija-Liisa Tausta-Ojala.
Elävästä maaseutukylästä ja sen ympäristöstä on Tavastkengällä haluttu pitää huolta. Kylän keskellä oleva noin kolmen hehtaarin laajuinen Kurkelanjärvi alkoi olla kasvamassa umpeen. Tavastkengän Maa- ja kotitalousseura tarttui toimeen ja haki rahoitusta järven kunnostukseen kosteikkoinvestointituella.
Työ alkoi kesällä 2013 alkoi järven vieressä olevan paikallisesti arvokkaan perinnebiotoopin, Ala-Kurkelan rantalaitumen kunnostuksella. Varsinainen järven kunnostus tehtiin seuraavana kesänä kelluvalla kaivurilla ja tavoitteena oli lisätä järven vesitilavuutta.
Yhdistys on järjestänyt kolme kansainvälistä työleiriä vuosina 2013, 2014 ja 2016. Niiden anti on työvoiman saannin ohella ollut oivallinen kulttuurivaihto.
Leireillä kaadettiin noin kolmen hehtaarin laidunalueelta lehtivesakkoa pitkän hoitokatkoksen jäljiltä ja poistettiin raivaustähdettä. Sen jälkeen työ on jatkunut kyläläisten talkootyönä ja jatkohoidosta ovat huolehtineet paikallisen karjatilan hiehot.
Arviointiraatia miellytti tavastkenkäläisten sitoutuminen pitkäjänteiseen ympäristönhoitotyöhön. Maisema ja ympäristö vaativat säilyäkseen jatkuvaa hoitoa.
Yhdistys onkin hakenut sekä kosteikon että laitumen hoitoon viisivuotisen ympäristösopimuksen.
– Tänä vuonna talkootyönä on raivattu puustoa kosteikolta ja laitumelta, niitetty vesikasvillisuutta ja pidetty huolta laitumen aitauksesta, kertoo Matti Leiviskä, yhdistyksen puheenjohtaja ja kunnostushankkeen innokas puuhamies.
Toista kertaa järjestettävään Vuoden maisemateko -kilpailuun saatiin Pohjois-Pohjanmaalta viisi ehdotusta. Muut ehdokkaat olivat Yli-Patokosken puojin kunnostus Siikajoella, Vanhalan aittojen korjaus Pudasjärven Aittojärvellä, Kallenrannan merenrantaniityn hoito Oulunsalossa ja Kiljontien varren pellon kunnostus Rantsilassa.
– Maisema ei säily sellaisenaan ilman pitkäjänteistä hoitoa, vaan siihen tarvitaan yhteistä tahtoa. Monet alueemme kylät ovat olleet useissa hankkeissa mukana ja hoitaneet maisemaa monin tavoin vuosien mittaan, sanoo maisema-asiantuntija Maarit Satomaa.
Koko Suomen voittaja valitaan joulukuussa 2016. Valtakunnallisen valinnan tekee Maa- ja kotitalousnaisten Keskus yhdessä valtakunnallisen raadin kanssa.
– Paikalliset ihmiset tekevät arvokasta työtä suomalaisen maiseman eteen. Hoidettu maisema lisää alueen vetovoimaisuutta ja parantaa asukkaiden viihtyvyyttä, lisää maisema-asiantuntija Kalle Hellström.