Kaksi Siikajokivarren yläjuoksun kylää on mukana hankkeessa, jolla luodaan pohjaa suomalaisten ja unkarilaisten kylien väliselle yhteistyölle. Iván Balázs-Helander on ollut toukokuusta lähtien vetovastuussa Kylien Unkari -hankkeesta.
Huhtikuun lopulla 2019 päättyvän hankkeen tarkoituksena on luona viiden Suomessa ja Unkarissa olevan kylän välille ystävyyskyläverkosto. Yhteistyötä tehden kummassakin maassa on tarkoitus oppia toinen toisiltaan neuvonnan ja vertaistuen kautta niin, että mahdollisuudet kehittää omaa elinympäristöä kohenisivat kansainvälisen yhteistyön kautta.
Myös Suomen sisällä syntyy ystäväkyläverkoston luomisen kautta uudenlaista yhteistyötä, kun hanke toimii Rieska-Leader ry:n ja Keskipiste Leader ry:n alueella.
Pyhännän kirkonkylän tai tarkemmin Pyhännän maa- ja kotitalousseuran ystävyyskylänä on Boldogasszonyfa. Kylässä asuu noin 400 ihmistä ja alue on ollut asuttu jo kivikaudesta lähtien. Miljöö on villisikojen, peurojen ja saksanhirvien suosittu elinpaikkaa, mikä tuo kylään ulkomaalaisia metsästäjiä.
– Pyhäntä ja Boldogasszonyfa ovat hyvä pari, koska molemmissa kylissä asuvat ovat aktiivisia, aikaansaavia, yhteisymmärryksessä vapaaehtoisesti työskenteleviä ihmisiä. Hymyä ja vieraanvaraisuutta riittää molempiin kyliin, kuvailee projektipäällikkö Iván Balázs-Helander.
Pyhännältä käyttiin Boldogasszonyfassa ensivierailulla lokakuun alkupuolella.
Pyhännän maa- ja kotitalousseuran puolesta ystävyyskylätoimintaa yhteyshenkilönä toimii Erika Huovinen.
– Yhteistyö on lähtenyt käyntiin hirveän hyvin, jos näin ei olisi, ei tämä olisi niin mukavaa mitä on.
Huovinen kuvailee odotettavissa olevan, että Pyhännän ja Boldogasszonyfan välisessä yhteistyössä keskitytään erityisesti toinen toisensa ruoka- ja käsityökulttuureista oppimiseen.
– Ensitapaaminen oli toinen toisiimme tutustumista. Ystävyyskyläläiset tulevat ensivierailulle meille näillä näkymin maaliskuussa.
He ovat erittäin kiinnostuneita Pyhännällä toimivista elintarviketehtaista ja pohdinnassa on, voisiko esimerkiksi Feelian autoklaavaustekniikkaa hyödyntää Unkarissa.
Niin pyhäntäset kuin mankilankyläläiset ovat saaneet vierailuillaan kokea lämminhenkisen vastaanoton.
Ohjelmaa on ollut aamusta iltaan. He ovat päässeet tutustumaan monipuolisesti ystävyyskyläänsä ja vieraanvarainen kansa on pitänyt huolen, ettei nälkä ole yllättänyt.
Ystävyyskylätoiminnassa mukanaolo vie vapaaehtoistyötä tekevältä siivun vapaa-ajasta, mutta Huovinen on motivoitunut.
– Haluan olla kehittämässä Pyhännän kuntaa ja asukkaiden täällä viihtymistä. Omat silmätkin avautuvat, kun asioita joutuu katsomaan vastavierailun ohjelmaa suunniteltaessa ulkopuolisen silmin.
Erika uskoo, että talviset harrastusmahdollisuudet ja pelkästään hiljaisuus ovat arvoja, jotka puhuttelevat vieraita.
Mankilankyläläiset ovat käyneet hankkeen puitteissa kahdesti ystävyyskylässään Kovácsszénájassa.
– Odottavalla mielellä, innostuneina ollaan, mitä hanke tuo tullessaan, kuvailee mankilankyläläinen Tero Mäkelä.
Yhteistyömuotojen suunnittelu on vielä alkutekijöissään.
Puhetta on ollut muun muassa kulttuurivaihdosta. Kulttuurin osalta tehtiinkin jo ensimmäinen avaus, kun lokakuussa Kovácsszénájassa oli Tommi Saarelan ja Riku Seppälän valokuvista sekä Tero Mäkelän piirroksista koottu näyttely.
Toiveissa on, että unkarilaiset tulevat Mankilaan vastavierailulle jo ensikeväänä.
Kovácsszénájassa asuu vain 55 asukasta. Asukasmäärä kasvaa vuodesta toiseen. Kylän kauneus, rauhallisuus ja ison kaupungin Pécsin läheisyys ovat vetovoimatekijöitä, joiden ansiosta nuoret pariskunnat muuttavat kylään mielellään.
Rieska-Leader ry:n alueelta Ylivieskan Kankaankylän ystävyyskylänä on Boda joka on ollut Kankaankylän ystävyyskylä jo noin 14 vuotta.
Kulttuurivaihtoa on ollut jatkuvaa ja kankaalainen Seppo Niskala sai Bodan kunniakansalaisuudenkin.
Kalajoen Raution ystävyyskylä on Kovágószolos jonne Rautiosta on ollut suhteita jo ennen tätä ystävyyskykähanketta. Kannuksen Mutkalammen ystävyyskylä on Nagydobsza.