Nykyihmisen työkuorman ei voi sanoa fyysisesti kasvaneen menneistä vuosikymmenistä. Sen sijaan kehitysvauhti on monella alalla niin kova, että työhön tulee koko ajan uutta omaksuttavaa.
Lisäksi taloudellisen tilanteen tuomat vähennykset ovat saattaneet keskittää useamman ihmisen työt yhdelle tekijälle. Fyysisesti työn raskaus ei välttämättä muutu, henkisen painolastin kanssa voi olla toisin.
Aiheeseen pureuduttiin Mielenterveysyhdistys Suopursujen järjestämässä illassa Pulkkilassa. Illassa vieraili kuutta eri mielenterveysyhdistystä edustavan Jokilaaksojen Tiimin toiminnanohjaaja Eija Uunila.
Uunilan mukaan työhyvinvointi ymmärretään nykyisin hyvinkin laaja-alaisesti, eli siihen kuuluu yritykseen, työyhteisöön ja yksilöön itseensä liittyviä tekijöitä.
Tästä huolimatta työhyvinvoinnin merkitystä ei tule aina edes ajateltua.
– Useimmiten mietitään vain omaa viihtyvyyttä ja sitä, mistä kaikesta se koostuu.
Kokonaisuudessaan työhyvinvointi rakentuu hyvästä johtamisesta, työn organisoinnista, yhteisistä pelisäännöistä, osaamisesta, vuorovaikutteisesta toimintatavasta ja myönteisestä työkulttuurista.
– Asenteet vaikuttavat todella paljon, Uunila muistutti ja puhui muun muassa työn imusta.
Sillä hän tarkoitti esimerkiksi sitä, kun työtä tekee syvällisemmän kutsumuksen sekä oman intohimon ja mielenkiinnon ajamana. Tällaista imua voi kohdata erityisesti alaansa vihkiytyneillä yrittäjillä.
Hyvänlaatuista ”flowta”, eli lyhytkestoisempaa innostumista löytyy toivon mukaan kuitenkin lähes kaikilta, vaikka jokainen päivä ei huippu olisikaan.
Työssä jaksaminen on yksilöllistä, mutta kun uupumisen merkkejä alkaa olla ilmassa, pitäisi itsekin ymmärtää hellittää.
– Jos työt tulee kotiin jatkuvasti, on mietittävä, onko menty jo uupumuksen puolelle.
Työyhteisöä herätteleviä asioita ovat runsaat poissaolot, sairaana työskentely, vuorovaikutusongelmat sekä muutokset työyhteisökäyttäytymisessä, kuten syrjäänvetäytyvyys tai aggressiot.
Työhyvinvointia lisäävät tutkitusti omaan työhön liittyvät vaikuttamis- ja kouluttautumismahdollisuudet. Työn mielekkyydellä, sekä kannustavalla ja johdonmukaisella johtamisella on suuri rooli asianmukaisen palautteen ja keskinäisen luottamuksen muodossa.
– Tuleeko annettua positiivista palautetta ja osaako sitä ottaa vastaan?, Uunila herätteli kuulijoita miettimään.
Palautumiselle on annettava aikaa, sillä väsymys saattaa johtaa ylisuorittamiseen. Liiallinen kiire ja itselle asetetut korkeat vaatimukset johtavat puolestaan helposti virheiden lisääntymiseen.
Työn ja ajan hallinta kuitenkin helpottuu, kun vetää selvän rajan työn, vapaa-ajan ja levon välille, sekä aikatauluttaa keskeneräisten asioiden listan.
