Vai­ku­tuk­sia vaikea ar­vioi­da, mutta kyyti saattaa olla vielä kylmää

Ensiksi pitäisi pysyä hengissä. Tämän jälkeen katsotaan kuinka mittavia vaikutuksia tuli talouteen. Ennuste on joka tapauksessa synkkä.

Siikajokilaakso

Koronavirus murjoo paitsi ihmisiä, myös elinkeinoelämää. Yritykset pyörivät poikkeustilassa. Väestö vetäytyy karanteeniin ja elämä hiljenee. Siinä sivussa pitäisi pyörittää bisnestä, maksaa palkat ja muut mahdolliset kulut. Yhtälö on vaikea – osalle mahdoton, minkä on huomannut muun muassa Suomen Yrittäjät.

Siikajokivaressa, kuten muuallakin suomessa valtaosa yrityksestä on pieniä tai keskisuuria. Isompia työnantajia on muutama ja jokaisella heistä on omat haasteensa.

Siikajoen suurin yksityinen työnantaja JMC Engine pyörii tällä hetkellä kutakuinkin normaalisti. Koronaepidemiaan on alettu varautua jo aiemmin. Ensiksi on huolehdittu siitä, että jokainen tekee osansa epidemian leviämisen ehkäisyssä. Kuukausien päästä tiedetään se, miten syvä on koronan kaivama taloudellinen kuoppa.

– Aika varmasti voidaan jo sanoa että epidemia tulee vaikuttamaan. Maailmanlaajuinen myllerrys on sitä luokkaa, että maapallon kaikki maat käyvät vuorollaan kiinni. Se ei voi olla vaikuttamatta kansainväliseen kysyntään, toimitusjohtaja Henri Säkkinen kertoo.

Koronan vaikutukset eivät ole vielä tällä hetkellä päällä, vaan ne näkyvät JMC:llä myöhemmin. Jos epidemia jyllää kuukausien ajan, epävarmuus kasvaa. Siksikin on ensisijaisen tärkeää, että ihmiset saadaan suojattua mahdollisimman hyvin.

– Epidemiapiikin kestoksi on arvioitu 3–6 kuukautta ja pesäkkeet ovat tällä hetkellä – kuten tiedetään – länsimaissa. Koronapiikki laukaisi jollain tapaa shokin talouteen ja joka paikassa ollaan nyt varovaisia. On selvä, että edessä on taantuma ja sen kesto ja syvyys kiteytyy voimakkaasti siihen, että kestääkö epidemia muutaman kuukauden vai vielä pitempään.

Jos kokonaiskysyntä laskee, täytyy JMC:n sopeuttaa toimintojaan. Edessä on mahdollisesti lomautuksia, vaikkei edellisistäkään ole kauan.

– Globaali taloustilanne on ollut jo valmiiksi epävakaa ja markkinatilanne on viimeisen puolen vuoden aikana ollut haasteellinen. Meillä on ollut jo ennen koronaa lomautuksia vuodenvaihteen ympärillä. Kyllä tämä epidemia vahvistaa sitä, että sopeutustarve tulee todennäköisesti jatkumaan.

Tällä hetkellä onkin vaikea keksiä, että mihin koronaepidemia ei vaikuta, sillä arki on muuttunut käytännössä kaikkialla. Esimerkiksi koulut laittoivat keskiviikkona lapun luukulle, mikä voi ajaa myös työikäisiä kotioloihin. Tuotantobisneksessä, kuten JMC:llä, töitä on vaikeaa siirtää kotiin, eikä etätyöskentely ole kovin monelle mahdollista. Jos työntekijä joutuu jäämään kotiin, katsotaan tilanne Säkkisen mukaan tapauskohtaisesti.

– Olemme tottuneet joustamaan molemmin puolin ja löydämme yhdessä näihinkin tilanteisiin sopivat ratkaisut. Toimintaperiaatteet näihin tilanteisiin tulee kuitenkin pääosin työehtosopimuksista ja hallituksen tekemistä poikkeusolojen linjauksista.

Hallitus lupasi elinkeinoelämälle 5 miljardin euron tukipaketin, joka on toisaalta hyvä mutta toisaalta köykäinen. Esimerkiksi muiden pohjoismaiden vastaavissa summat ovat moninkertaiset.

– Ruotsin ja Norjan pakettiin kun verrataan, aika laimeaksihan se paketti jäi. Varmasti iso osa yrityksistä tulee elämään jonkinmoista kriisiä. Vaikka muuten olisivat hyvinvoivia ja pärjääviä firmoja, kassakriisi voin olla edessä. Selkeitä, viiveettömiä työkaluja pitäisi olla enemmän käytössä.

Suomen Yrittäjät toivoo maan johdolta vielä uusia toimenpiteitä. Yrittäjien puheenjohtaja Mikael Pentikäinen ehdottaa, että valtio ottaa kantaakseen yrittäjän ja työnantajan eläke- ja muita sosiaalivakuutusmaksuja määräajaksi. Hallitus linjasi, että valtaosan kouluista ja oppilaitoksista tilat suljetaan. Siksi kotiin jäävien huoltajien toimeentulo pitäisi turvata valtion varoista.

Yrittäjien mielestä rahoituspaketin jälkeen on tehtävä mittava työmarkkinapaketti.

– Lomautusilmoitusaikaa on lyhennettävä 14 päivästä kolmeen. Lisäksi on mahdollistettava, että myös määräaikainen työntekijä voidaan lomauttaa. Lomatustilanteessa työttömyysetuuden viiden päivän omavastuuaika pitää poistaa, ja jos työnantaja ja työntekijä ovat sopineet lomautuksesta, pitää varmistaa, ettei työntekijälle aiheudu karenssia työttömyysetuuden saamiseksi.

Yrittäjien mukaan sairauspäivärahan omavastuuaika pitää poistaa, jotta työnantaja saa heti kompensaatiota Kelalta. Tällä hetkellä työnantaja on velvollinen maksamaan palkkaa sairastumispäivältä ja sitä seuraavalta yhdeksältä arkipäivältä.

– Pandemiatilanteessa on kohtuutonta, että sairauspoissaolojen kustannukset kaatuvat työnantajille. Vastuuta on jaettava koko yhteiskunnalle.