Maa- ja kotitalousnaisten Keskus on valinnut Vuoden 2018 maisemateoksi Mankilanjärven kunnostuksen ja järvikaislan hyödyntämisen. Valtakunnallinen voittaja valittiin 17 alueellisesta maisemateosta.
Mankilan kylällä vallitseva tekemisen meininki toi kylälle valtakunnallista tunnustusta Mankilanjärven kunnostuksen ja järvikaislan hyötykäyttöön keräämisen ansiosta. Mankilan kyläseuran ja Mankilan kalaveden osakaskunnan yhdessä saama tunnustus tuo lisäuskoa siihen, että kyläläisten oman ja yhteisönsä hyvinvoinnin ja paremman tulevaisuuden eteen tekemät talkootunnit eivät ole olleet merkityksettömiä.
Uudet tuulet ovat puhaltaneet Mankilan kylällä maaliskuusta 2012 lähtien, jolloin kylätoiminta piristyi yhdistämällä kylällä toimineet seurat Mankilan kyläseuraksi. Talkoilla on kunnostettu niin kylätaloa kuin kylän virkistyspaikkoja. Mankilanjärven kunnostamisen eteen kyläläiset ovat tehneet töitä pitkään.
– Tämä ei ole millään lailla uusi juttu. Vuosikymmeniä on enemmän ja vähemmän Mankilanjärven puitteissa täällä talkoiltu. Työ on ollut pitkäjänteistä ja suunnitelmallista. Työ ei lopu tähän. Koko ajan on uusia ajatuksia ja suunnitelmia järven tilan kehittämisen eteen, kertoo Mankilan kyläseuran sihteeri Rita Porkka.
Viime talvena saatiin viimein alulle pitkän suunnittelu- ja lupaprosessin jälkeen järven ruoppaustyöt. Järven kalakannan tila on parantunut selvästi hankkeen aikana ja linnusto on monipuolistunut.
Mankilan osakaskunnan puheenjohtaja Alpo Konola tähdentää, että niin mökkiläisillä kuin vakituisilla asukkailla on toive saada vedenlaatu paranemaan vielä nykyisestäänkin. Se on mahdollista, mikäli ruoppaustöiden jatkamiselle saadaan vesilupa ja rahoitusta.
Voittajan valintaan vaikutti Mankilanjärven maisemateon monipuolisuus, luonnon monimuotoisuuden edistäminen ja vesienhoito ja toisaalta samalla hoitotoimissa poistettu kaislamassa ja sen innovatiivinen jatkohyödyntäminen. Hienon maisemateon kriteerit täyttyivät kaikilla osa-alueilla, ja järven kunnostuksessa toteutettiin monipuolisesti kilpailun teemaa ”Laita hyvä kiertämään”.
Kunniakirjoja ja muistamisia merkittävämpi on tunnustuksen tuoma henkinen merkitys.
– Tunnustus tuo kyläyhteisölle hyvää mieltä ja meininkiä. Ei ole turhaa, mitä tehdään, tuumaa Rita Porkka.
Järven kunnostuksessa kiertotalous on toteutunut, kun läjitetty ruoppausjäte hyödynnetään järven ympärillä olevilla pelloilla ravinteina. Kaislan käyttö puolestaan on nostanut esille paitsi perinteisiä tapoja hyödyntää kuivattua kaislaa käsitöiden materiaalina niin myös uudet innovatiiviset asiat. Kaislan osalta on tutkittu muun muassa, voisiko sitä pelletöitä tai hyödyntää rakennusmateriaalina.
Kyläseuran aktiiveihin kuuluva Johanna Riepula on profiloitunut kaislatädiksi.
– Kaisla tuli vaivihkaa. Yhtäkkiä hoksattiin, että hyödynnetään kaisla eikä vain niitetä, kertoo Johanna Riepula.
Maakunnan kaislakäsitöiden harrastajat ovat jo oppineet, että Mankilan kyläseuralla on myytävänä kaislanippuja.
Kyläläisille kerrottiin kylätalolla järjestetyn keittokeskiviikon yhteydessä kylälle tulossa olevasta valtakunnallisesta tunnustuksesta. Yhteinen näkemys oli, että palkinto on tulossa oikeaan osoitteeseen.
– Tuo nyt ei ole yllätys yhtään, tuumaa Juha Linna ja saa pöytäseurueen nauramaan. Linna tarkentaa kantaansa toteamalla, että kylällä on ollut monenlaista toimintaan kylän kehittämiseksi.
Kylän nuorta polvea edustava Riku Seppälä iloitsee, että valtakunnallisestikin on nähty kylämiljöön kunnossapitämisen eteen tehdyn työn merkitys.
Vuoden 2018 maisemateon valitsivat opetus- ja kulttuuriministeriön, ympäristöministeriön, WWF:n Suomen, Viherympäristöliiton sekä Maa- ja kotitalousnaisten keskuksen edustajat. Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2014.
Mankilassa on osattu hyödyntää nykyaikaisia hankerahoitusmahdollisuuksia niin, että Mankilan kyläseuran sihteeri Rita Porkka laski hiljattain kyläseuran toimiaikana kylälle saadun ulkopuolista rahoitusta 260 000 euroa.
Hankekirjo on ollut moninainen, kun kylällä on toteutettu hankkeita aina kylätalon kunnostuksesta, kosteikkorakentamiseen ja yhteisöllisten patsaiden toteuttamiseen.
– Mitkä mahdollisuudet ulkopuolisen rahoituksen käytölle on, kun kylät vain aktivoituisivat, kannustaa Rita Porkka.
Mankilankylä on palkittu tällä vuosikymmenellä Vuoden ranttisena, Siikalatvan vuoden kylänä, maakunnan vuoden kylänä, kunniamaininnalla maisematekopalkinto kilpailussa ja tänä vuonna sekä maakunnallisella että valtakunnallisella maisematekopalkinnolla.
Juttua korjattu 22.11. kello 06:45 nimivirheen vuoksi.
