Valtion ve­si­ta­lous­hank­keet syy­nis­sä - Ruu­kin­kos­ki saa uuden padon, ylä­juok­sul­la vii­la­taan sään­nös­te­lyä

Suomen ympäristökeskus eli SYKE on selvittänyt valtion vesitaloushankkeiden ajantasaisuutta ja kehitystarpeita. 431 hankkeesta kaksi kolmannesta oli edelleen tarpeellisia ja ajantasaisia, mutta enemmän tai vähemmän kehitys- ja selvitystarpeen alaisia hankkeita oli kymmeniä. Eniten kehitettävää havaittiin säännöstelypatojen kunnossapidossa ja kalankulussa.

Siikajokilaakson alueella erityiseen tarkasteluun otettiin Ruukinkosken pohjapato, jossa kalojen kulkua pitäisi helpottaa sekä padon rakenteita tarkistaa.

– Ruukinkosken pato on hyvä esimerkki siitä, että valtion vesirakenteet alkavat olla vanhoja ja kaikki niistä tulevat uusittavaksi jossain vaiheessa, Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen johtava vesiasiantuntjia Timo Yrjänä kertoo.

Ruukinkosken padon kunto on ollut tiedossa ja peruskorjaushanke vireillä jo pari vuotta. Nyt pato aiotaan rakentaa kokonaan uusiksi ja samassa yhteydessä padon ohi rakennetaan uusi kalatie. Patoa tarvitaan pitämään yläpuolisen suvannon vesi korkealla, sekä varmistamaan koskessa olevan yksityisomisteisen voimalaitoksen toiminta.

– Ruukinkoski on malliesimerkki myös siitä, että alunperin valtion tavoitteena oli rakennuttaa pato tulvasuojaksi, mutta sittemmin hankkeisiin tuli mukaan yksityisten intressi sähköntuotantoon, Yrjänä huomauttaa.

Pöyryn pato on myös sähkön tuotannossa, mutta koska pato on yksityisomisteinen, valtio ei puutu sen kunnossapitoon vaan korjaustarpeet ovat omistajan vastuulla. Ely-keskuksella on vireillä hanke, jossa selvitetään kaikkien jokien kalateiden toimivuus. Tuolloin myös Pöyryn padon kalatiet tullaan tarkistamaan.

Yläjuoksulla merkittävä ja huomiota vaativa kohde on Uljuan tekoallas.

– Uljuan allas on muuten suurin valtion omistama vesirakenne, Yrjänä tietää kertoa.

Uljuan tekoaltaalla suoritettiin reilut 10 vuotta sitten mittava perusparannushanke, joten sen rakenteisiin ei tämän selvityksen yhteydessä lähdetä puuttumaan. Uljuan, kuten niin ikään yläjuoksulla sijaitsevan Lamujoen sekä Iso- ja Vähä-Lamujärvenhankkeet pyritään ajantasaistamaan säännöstelyohjetta päivittämällä.

– Yläjuoksulla pyritään siihen, ettei lupamuutoksia tarvita vaan muutetaan säännöstelyä olemassaolevan luvan puitteissa. Uudessa säännöstelyohjeessa pyritään ottamaan huomioon muun muassa ilmastonmuutos, virkistyskäyttö sekä vesieliöstön tarpeet, Timo Yrjänä valottaa.

Päätöksiä Kortteisen tekoaltaan suhteen sen sijaan ei ole vielä tehty. Allas kaipaa päivittämistä ja kalatietä, mutta selvityksen alla on, kuinka ne saadaan toteutettua ilman, että alapuolisten vesistöjen tulvasuojelu vaarantuu.