Revonlahden Kotiseututalon arvokkaan arkiston säilyminen on turvattu digitoimalla suuri osa aineistosta. Hanke sai alkunsa kyläkirjan tiimoilta; porinaillassa mietittiin, miten arkistoa voisi käyttää kirjan tekemisessä. Silloin tuli ajatus arvokkaan arkiston digitoinnista. Työhön kävivät Raimo Huhtala ja Ahti Häikiö.
Miehet kävivät tammikuusta huhtikuun puoliväliin asti joka tiistai kuvaamassa asiakirjoja. Kuvia on noin 3 000.
Vanhin asiakirja on Revonlahden Maanviljeysseuran pöytäkirja vuodelta 1889. Pöytäkirjoja on paljon 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä, jolloin raittiusaate ja urheiluseurat alkoivat toimia. Kaapista löytyikin Revonlahden Heiton, Revonlahden raittius- ja urheiluseura Toivon tähden sekä Revonlahden Reippaan pöytäkirjoja sekä Toivon tähden talon piirrustukset 1920-1930-lukujen vaihteesta.
Revonlahden koulun vuosikertomuksia on arkistokaapissa vuosilta 1891-1914 ja Alapään koulun päiväkirjoja on tallessa vuosilta 1929-1935. Niistä näkee, millaiset asiat ovat lasten elämään vaikuttaneet.
– Koulujen pöytäkirjohin merkityistä poissaoloista voi päätellä, milloin on espanjantauti riehunut ja milloin on suuri tulva katkaissut siltoja, kertoo Häikiö.
Erityinen helmi oli Revonlahden Työväenyhdistyksen pöytäkirjat, joita oli perustamisvuodesta 1905 lähtien aina 1990-luvulle.
– Täydellinen sarja. Pöytäkirjoissa on pyöritetty jänniäkin asioita. Kuten että työväentalon rakennuksella joku oli käynyt harjoittelemassa ammuntaa ja hänet oli velvoitettu korvaamaan rikki menneet laudat, Häikiö kertoo.
Arkiston aarteisiin kuuluu myös Häikiön isän käsin kirjoittama lista seurakunnan äänioikeutetuista ja heidän äänimääristään vuonna 1925. Jännä löytö on myös vuonna 1925 Revonlahdella ja Siikajoella riehuneen suureen metsäpaloon liittyvä aineisto, kuten lehtiartikkelit ja taloista kerätty tieto palaneesta metsästä.
Digitaaliseen muotoon on saatu myös revonlahtisten kulttuuripersoonien tuoteita: Hugo Koivun lehtijuttuja, Oskari Virsun valokuvia ja Reino Liskon muisteluksia.
