Van­hem­mat paljon var­ti­ja­na mo­poi­käi­sen arjessa – van­hem­man pää­tök­set purevat tehk­kaam­min kuin val­von­ta

Puijon Paroni eli taikuri Jouni Vepsäläinen toi Siikalatvalle Tappomopo-show'n jonka myötä nuotia heräteltiin turvallisempaan mopoilukulttuuriin.

Kuva: Sari Kihnula

Liikenneturvan yhteyspäällikkö Eero Kalmakoski muistuttaa, että vastuu mopoikäisten liikenneturvallisuudesta on pitkälti vanhempien käsissä. Harvalla mopokortti-ikään tulevalla on itsellä rahaa niin, että nuori voisi hankkia mopokortin saatikka ostaa mopon.

– Tiedetään, että erityisesti maaseutumaisessa ympäristössä ikävänkin paljon vanhemmat antavat mahdollisuuden ajaa yleisellä tiellä ennen kuin ikä on täynnä.

Moni vanhempi taipuu, kun nuori pyytää mopoa ennen kuin mopokortti-ikä täyttyy. Nuori vetoaa siihen, että odotellessa on aikaa tuunata mopoa.

Eero Kalmakoski tähdentää että, jos vanhemmat hankkivat mopon, on heidän vastuullaan, että ennen kuin nuori lähtee yleiselle tielle, on hän suorittanut ajokortin, osaa ajella fiksusti ja myös mopo on turvallinen.

Heinäkuun 2018 alussa voimaan tulleen ajokorttiuudistuksen myötä mopokortin hankinta muuttui niin, että kolmen ajotunnin ja kuuden teoriatunnin sijaan mopokorttikokelaan pakollinen koulutus käsittää vain neljän tunnin mittaisen liikenteen perusteet koulutuksen.

– Muutos on aika iso, vaikka tutkinnon osioista on tehty aiempaa vaativammat.

Lain laatijat ajattelivat, että huoltajat ostavat omaehtoisesti nuorille ajo- ja teoriakoulutusta, kun tutkinnosta tehdään vaativampi.

– Ensimmäisen vajaan vuoden kokemustieto tutkinnoista on, etteivät nuoret hakeudu lisäopetukseen, vaan käyvät tutkinnossa useamman kerran, mikäli tutkinto ei mene läpi.

Kun teoriakokeesta on päässyt läpi, kuuluu tutkintoon mopon käsittelykoe. Liikenteessä ajamista ajokokeen muodossa ei ole osana tutkintoa.

– Moni nuori ajattelee, että voi käydä useammin testissä. Nuori on kaikkivoipainen, tietävä ja uskoo, että opetuksen sijaan uusinta yritykset tuovat tarvittavat taidot.

Eero Kalmakoski kuvailee mopoilijoiden turvallisuuden kehittyneen myönteiseen suuntaan vuodesta 2011, jolloin mopokorttikoulutus tuli pakolliseksi. Toisaalta myös kiinnostus mopokortin hankintaan väheni uusien vaatimusten myötä. Tilastojen mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana mopoillessa kuolleitten määrä on laskenut yli 70 prosenttia ja loukkaantuneiden määrä yli 60 prosenttia.

– Miksi meillä viritetään niin paljon mopoja, ihmettelee Eero Kalmakoski.

Poliisiviranomaisen työllä virittämisestä ei päästä eroon, vaikka poliisi tekee massiivista mopovalvontaa sekä keväällä ja syksyllä.

– Jos ajetaan mopolla, pidetään se liikennekelpoisessa kunnossa, jos ei pidetä, ei ajeta. Haasteellinen on saada vanhemmat ajattelemaan näin. Pahimmassa tapauksessa jopa autetaan nuorta mopon virittämisessä.

– Miten virittäminen saadaan estettyä, jos vanhempia ei joko kiinnosta tai he ovat jopa virittämisessä apuna. Mopon nopeus tai puutteellinen liikennetilanteen ymmärrys ovat asioita, joita perheissä surraan vasta jälkikäteen, jos jotain vakavaa sattuu, Eero Kalmakoski miettii.

Vastuullinen vanhempi hankkii lapselleen liikenneturvallisuuskuntoisen mopon. Käytetty, hyvin pidetty mopo voi olla turvallinen. Jos ostaa käytetyn mopon, pitää varmistaa, että se on laillisessa kunnossa sitä ei ole viritelty ja jarrulaitteet ovat priimakunnossa.