Siikalatvan Vesihuolto Oy:ssä kulunut kesä on ollut erityisen kiireinen, kun toimialue laajeni myös puhtaan veden osalta Piippolaan.
Rantsilan Vesihuolto Oy:n toimitusjohtajana syksyllä 2001 aloittanut Tapani Koskitalo on saanut kasvaa työssään vastuunkantajana pala palalta yhä laajemman toimialueen puhtaan veden ja taajamien osalta myös jätevesiverkoston toimivuudesta vastaavana.
Yhtiön nimi vaihtui Siikalatvan Vesihuolto Oy:ksi Siikalatvan kunnan synnyn myötä. Kahdeksan vuotta sitten Kestilän ja Pulkkilan vesi- ja viemäriasiat sekä Piippolan kylän viemäri tulivat Koskitalon vastuualueelle, kun kunnan tytäryhtiöön sulautettiin uusia kyliä. Tässä vaiheessa Piippolan Vesi Oy jatkoi vielä itsellistä toimintaansa. Taajamien viemäriasiat hoitaa Siikalatvan Keskuspuhdistamo Oy.
Keväästä lähtien Siikalatvan Vesihuollon miehet ovat vastanneet käytännöntöistä Piippolassa myös vesihuollon saralla. Varsinaiset yhtiön sulautumisneuvottelut alkavat vasta kuluvalla viikolla asiaa hoitamaan palkatun ulkopuolisen selvittäjän toimesta. Vaikka Piippolan Vesi Oy:n ja Siikalatvan Vesihuolto Oy:n sulautumisessa ei ole tarkoitus liikutella raahaa, tehdään perusteellinen selvitys, jolla varmistetaan kaikkien osakkaiden tasapuolinen ja oikeuden mukainen kohtelu. Siikalatvan kunta omistaa Piippolan Vesi Oy:n osake-enemmistön.
Vesi- ja viemäriverkoston kunnosta puhuttaessa muotisana on korjausvelka. Koskitalo karttaa sanaa, koska puhtaan veden parissa työskennellessä velkaa ei sovi päästä syntymään, vaan verkoston huolto-ohjelmaa toteutetaan koko ajan.
Rantsilassa, Kestilässä ja Pulkkilassa on tehty sekä vesi- että viemärilinjan remonttia. Saneeraus on kallista niin, että paukkuja ei riitä kaikille kylille yhtä aikaa. Työtä on tehty vaiheittain aina yhteen kylään kerrallaan laajemmin panostaen.
– Joka paikassa oli linjassa heikkoja kohtia, sellaisia pätkiä, joissa putket vain halkesi. Yleensä näillä paikoilla on kiviä. Vesijohtoverkoston saneeraaminen ei lopu koskaan, kuvailee Tapani Koskitalo.
Vesijohtoverkoston kunnostamiseen satsatut eurot näkyvät säästöinä vähitellen, kun putkirikot vähenevät. Viemärilinjoissa vanhoja betoniputkia uusitaan vähitellen uutta muoviputkea betoniputken sisälle sujuttaen. Työ on kallista, kun yksi metri uutta putkea maksaa 250 euroa, silti työtä on tehtävä, vaikka viemärisaneerauksesta tuleva hyöty näkyy viiveellä.
– Toimialue on aivan valtava: Mankilan perukoilta Pyhännän rajalle on meidän skaala.
Vesiyhtiöllä ollaan jatkuvassa hälytysvalmiudessa. Haastatteluaamuna Kestilässä on juoksuttanut sähkökeskuksessa palanut sulake. Pelkoperältä on etsitty pidemmän aikaa vuotopaikkaa.
Vuotoalue on tarkentunut, mutta itse vuotopaikan löytäminen on hankalaa, kun vettä vuotaa maakerroksiin niin, ettei vuotovesi pulppua pintaan.
Koskitalo kuvailee vesiyhtiön kartalla haastavinta aluetta olevan Rantsilan, jossa vedenkäyttöpiikkien tasaamiseksi yön aikana täytetään vesisäiliöt. Paineiden on oltava juuri oikeat, että jakelu toimii kuten pitääkin.
Rantsilassa vedenkäyttö on laskenut Kylmänen Foodin tulipalon jälkeen.
Siikalatvan alueella veden kulutus on pienentynyt myös karjatilojen vähenemisen myötä. Vaikka tilalle on tullut isoja navetoita, ei yksi 300 naudan navetta kuluta samaa mitä kymmenen 30 lehmän navettaa.
– Paikoin latvoilla veden kulutus on niin vähäistä, että linjoja joudutaan huuhtomaan. Tämä on uusi ilmiö, että verkostot ovat joillain perukoilla liian isoja.
Yhtiö työllistää tällä hetkellä toimitusjohtajan lisäksi neljä työntekijää. Pian yksi työntekijä jää eläkkeelle ja hänen tilalleen aloitetaan vesihuoltoinsinöörin haku. Koskitalo näkee jo mielessään uuden työntekijän olevan hänen seuraajansa.
– Olen verrannut meidän työtämme ambulanssikuskeihin. Tämä työkin on päivystämistä ja varallaoloa. Meidän pitää olla yhtä nopeasti lähdössä kuin pelastajien, kun veden tulo katkeaa.
Usein putkirikon aiheuttaja on vanha, ruostunut osa. Koskitalo iloitsee tuotekehityksestä joka on tuonut komposiittimuovista valmistetut liitinosat ja talosulkuventtiilit.