Vi­deo­pu­he­lu tuo hoi­ta­jan vaikka yö­pöy­däl­le – vir­tuaa­li­hoi­ta­jis­ta tulossa ko­ti­hoi­don arkea

Kun hoitaja soittaa, puheluun vastataan hipaisemalla näytöllä näkyvää sinistä rengasta, kertoo Kalevi Roppola.
Kun hoitaja soittaa, puheluun vastataan hipaisemalla näytöllä näkyvää sinistä rengasta, kertoo Kalevi Roppola.
Kuva: Kirsi Junttila

Kun pieni tablettitietokone paavolalaisen Kalevi Roppolan yöpöydällä alkaa huhuilla ”huu, huu”, tietää Roppola, että nyt hoitaja soittaa. Hän hipaisee näytölle ilmestynyttä sinistä rengasta ja yhteys on auki.

– Jos onnistuu, niin ruutuun ilmestyy tyttö, joka kyselee kuulumiset, Roppola kertoo.

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä (RAS) on ottanut käyttöön 15 Videovisit-laitetta, jonka kautta kotihoidon työntekijä soittaa kuvapuheluja asiakkaille sovittuun aikaan.

Ainakin Roppola on tyytyväinen vekottimeen. Hänen luonaan on käynyt kotihoitaja kolme kertaa päivässä, nyt kuvapuhelun kautta hoitaja muistuttaa lääkkeitten ottamisesta ja se korvaa keskipäivän käynnin.

– On tarpeellinen ja hyödyllinen. Laiteyhteys ajaa saman asian kuin jos joku kävisi. Kenenkään ei tarvitse matkustella, päivällä täällä ei ole mitään tehtävää, hän sanoo.

Kuvapuhelussa on sekin etu, että sen kautta on helppo antaa palautetta. Kun on laite välissä, jää kainostelu pois.

– Joissain kiperissä kysymyksissä videoyhteyden kautta voi sanoa asian suoremmin. Aina pitäisi olla kohtelias, mutta vanha ihminen ei jaksa, jos on huonosti nukuttu yö, Roppola paljastaa.

Kaikkia hoitajien kotikäyntejä ei kuvapuheluilla voi korvata eikä se ole tarkoituskaan.

– Tavoitteena on, että pystytään laitteen avulla lisäämään käyntejä tai joillakin asiakkailla korvaamaan kotikäynti. Näköyhteys tuo turvallisuuden tunnetta, tulosaluejohtaja Mervi Koski toteaa.

– Kuvapuhelun kautta voidaan esimerkiksi muistuttaa lääkkeitten ottamisesta, ruokailusta tai antaa ohjeita ruuan lämmittämisestä. Kuvapuhelu on asiakkaalle tuki ja turva, tähdentää Siikajoen kotihoidon palveluesimies Pasi Tauriainen.

Laitteen käytöstä on tehty mahdollisimman helppoa. Jos asiakas ei halua tai pysty itse koskemaan siihen kun hoitaja soittaa, voidaan laite ohjelmoida avautumaan itsestään.

Kertyneet kokemukset ovat Tauriaisen mukaan hyviä. Vastenmielisesti laitteen ottaneetkin ovat suopuneet siihen.

– Yllättävän avomielisesti on otettu laite vastaan, vaikka asiakkaat eivät ole tottuneet käyttämään teknologiaa. Toki asiakaskohtaisesti mietitään käyttöä. Jos asiakas stressaantuu laitteesta, ei ole mieltä pitää sitä, Tauriainen toteaa.

Palvelu on toistaiseksi maksutonta. Laitteiden huollosta vastaavat RAS ja Videovisit.

Laitteeseen tyytyväinen Roppola on löytänyt siitä yhden vian: sillä ei pysty itse soittamaan kotihoitajalle.

– Nyt ei asiakas voi soittaa, koska se vaatisi meiltä kokoaikaisen päivystyksen laitteen ääressä, Tauriainen kertoo.

Asia järjestyy parin vuoden sisällä. Kuvapuhelimelle tulee RAS:n päässä jatkuva päivystys tai jollain kotihoitajalla on kentällä mukana läppäri, johon puhelut menevät. Hän sitten soittaa takaisin kun ehtii.

Kuvapuhelimen ihanteellisin ominaisuus Tauriaisen mukaan on se, että omaisen tietokoneelle voidaan asentaa ohjelma, jonka kautta hän saa suojatun yhteyden äidin tai isän Videovisit-laitteeseen. Palvelu tulee vielä tämän vuoden aikana.

Muutakin käyttöä on suunnitteilla. Laitteen kautta voi osallistua ohjattuun jumppaan, keskusteluryhmiin, tietovisaan tai kuunnella päivän lehdet luettuina.

– Työkalu on uusi organisaation työntekijöillekin ja siksi edetään askel askeleelta ja tehdään uudistuksia hallitusti vähitellen, Tauriainen kertoo.

Kuvapuhelut ovat tulleet RAS:n alueelle jäädäkseen. Turvallisuuden tunnetta lisäävillä laitteilla – kuvapuhelimella ja turvapuhelimella – halutaan turvata kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Tauriainen rohkaisee ottamaan yhteyttä, jos laitteet kiinnostavat.

– Turvapuhelin kannattaa ottaa mielellään liian aikaisin käyttöön kuin liian myöhään, hän tähdentää.

Ilmoita asiavirheestä