Lukijalta
Mielipide

Vielä matematiikan imagosta

Alli Huovinen kirjoitti Siikajokilaaksossa 12.9. perustellun puolustuspuheen matematiikan opiskelun ja opetuksen tärkeydestä. Sinänsä ansiokas kirjoitus sisälsi kuitenkin pari perustavanlaatuista virhettä, jotka on syytä oikaista ennen kuin kukaan ryhtyy niiden takia turhaan työhön matematiikan tai minkään muun oppialan osalta.

Kirjoituksen (ehkä toimituksen laatima?) otsikko – Tutkimus matematiikan imagosta – oli sikäli harhaanjohtava, että kirjoituksen sisältämä – mielestäni aivan oikeutettu – matematiikan merkityksen korostaminen ei perustunut mihinkään tutkimukseen. Alli Huovisen käyttämä Google ei useinkaan anna luotettavaa eikä varsinkaan edustavaa kuvaa asioiden todellisesta tilasta tai merkityksestä yhteiskunnassa, koska Google samoin kuin muutkin hakukoneet perustavat toimintansa tiettyjen asioiden korostamiseen ja toisten asioiden huomiotta jättämiseen tai vähintäänkin niiden osuuden osittaiseen häivyttämiseen. Hakukone ei nimittäin suinkaan hae tietoa koko internetistä vaan ainoastaan omasta hakemistostaan, jonka se on tiettyjen, ohjelmoijien laatimien algoritmien (järjestettyjen toimintojen) perusteella itselleen rakentanut. Helppotajuinen ja havainnollinen suomenkielinen esitys Googlen toimintaperiaatteista – ja erityisesti näistä periaatteista johtuvista painotuksista ja rajoituksista – on esimerkiksi osoitteessa https://www.havain.fi/miten-googlen-haku-toimii/.

Vastoin Alli Huovisen ajatusta matematiikkaa ei myöskään voi käyttää sen paremmin suomen kielen kuin minkään muunkaan kielen alkeiden opiskeluun. Tämä johtuu siitä, että matematiikan alkeetkin edellyttävät jo huomattavaa kielitaitoa, mikä johtuu siitä, että kaikki matemaattinen osaaminen perustuu viime kädessä ymmärtämiseen, mikä taas edellyttää käsitteitä – jotka puolestaan ovat saatavissa ainoastaan kielen kautta. Näin ollen ihmisen on jo osattava valmiiksi tiettyä kieltä, jos hän aikoo käyttää sitä matematiikan opiskelussa.

Alli Huovisenkin mainitseman Jyväskylän yliopiston professorin Pekka Neittaanmäen ja monien muiden tutkijoiden julkaisuistakin tämä käy hyvin ilmi. Esimerkiksi Irina Piipon ja Päivi Portaankorva-Koiviston artikkelissa ”Monikielinen käsitteenoppiminen valmistavassa opetuksessa, esimerkkinä matematiikka” (https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-huhtikuu-2019) todetaan yksiselitteisesti, että ” matematiikkaa ei välttämättä mielletä aineeksi, jonka oppiminen riippuu ensisijaisesti kielitaidosta.” Kieltä ei voi siis oppia varsinkaan alkeista lähtien matematiikan kautta vaan matematiikka opitaan kielen kautta.

Asiat ovat onneksi muuttumassa, joskin hitaasti, parempaan suuntaan. Tähän vaikuttaa ennen kaikkea se, että matematiikan rooli on tietotekniikan ja digitalisoitumisen myötä korostunut ja edelleen korostumassa useilla humanistisillakin aloilla. Hyvä esimerkki on kielentutkimus, jossa niin perinteisen filologian kuin uudemman käännöstutkimuksenkin edustajat ovat parina kolmena viime vuosikymmenenä hyötyneet merkittävästi aineistojen digitaalisten käsittelymahdollisuuksien kasvusta.

Toivotan onnea Alli Huoviselle ja muillekin matikkatädeille (ja tasa-arvon nimissä myös matikkasedille) arvokkaassa työssänne puolustaessanne matematiikan merkittävää asemaa aivan arkielämässäkin, minkä itsekin mielihyvin tunnustan.

Pertti Hietaranta