Vie­ras­la­ji pois luon­nos­ta – puu­tar­has­ta ka­ran­nut on luon­nos­sa riesa

Käsillä ovat viimeiset ajat, jolloin jättipalsamia ehtii kitkeä ennen kuin kasvi ampuu siemenensä pitkin mantuja. Jättipalsami ei saisi päästä siementämään varsinkaan vesistöjen lähellä.

Kuva: Sari Kihnula

Riesaksi asti riistäytyneitä lupiinia ja kurtturuusua vastaan lähdetään taistoon ihan viime hetkillä. Lajit on lisätty kansalliseen vieraslajiluetteloon 1. kesäkuuta, jolloin tuli myös voimaan valtioneuvoston antama asetus haitallisista vieraslajeista. Ennestään listalla ovat muun muassa koko EU:n alueella sadan pahimman vieraslajin joukkoon kuuluva jättipalsami, jättiputki ja monen pihamaalla kasvava japanintatar.

Vieraslajiluettelossa olevia lajeja ei saa säädösten mukaan tuoda maahan, myydä, kasvattaa eikä pitää hallussa. Asetuksella halutaan suojella kotoperäisiä kasvilajeja ja avoimia niittyalueita sekä rantoja. Monipuolisen kasvilajiston säilyminen on tärkeää pölyttäjien, päiväperhosten ja linnuston kannalta. Asetus koskee myös vierasperäisiä eläin- ja hyönteislajeja.

Teiden varsilla kasvavaa lupiinia ely-keskus alkaa torjua tulevissa hoitourakoissa. Keinoja ovat t niittokertojen aikaistaminen, useampi niitto ja leveämmältä alueelta. Nykyohjeistuksen mukaan tienpientareet niitetään kerran tai kaksi kesässä ja kahden, neljän tai kuuden metrin leveydeltä tien hoitoluokasta riippuen.

Kurtturuusu on hävitettävä kasvupaikoiltaan 1.6.2022 mennessä. Tämän kesän aikana ely-keskus kartoittaa kurtturuusujen esiintymispaikat ja ryhtyy ensi vuonna torjuntatoimiin. Runsaasti juurivesoja muodostava kasvi levittäytyy laajalle ja tukahduttaa muun kasvillisuuden. Ely-keskus aikoo kaivaa ruusut ylös juurineen.

Takavuosina ruusua on varta vasten istutettu tienpientareille ja liikenteenjakajiin.

Aiheesta lisää 25.7. ilmestyneessä Siikajokilaaksossa.