Vih­doin­kin on Kort­tei­sen vuoro

Siikalatva
<p>Kortteisen padon tulevaisuutta on pohdiskeltu vuosikausia. Nyt kun yläjuoksun vesiasiat on käsitelty, lähdetään suunnittelua vihdoinkin viemään eteenpäin.</p> <p>Vuonna 2012 tehty pohjapato-kalaporras-siltasuunnitelma oli jo valmiina toteutukseen, kunnes kesän ja tulevien talvien suurtulvat muuttivat suunnitelmia.</p> Kortteisen patoluukut aukeavat pohjasta päin, jolloin järveltä  jokiuomaan päässeet  ravinnekuormat ovat huonontaneet vedenlaatua. Vähä-Lamun padon säännöstelyä ollaan purkamassa, mikäli Aluehallintovirasto hyväksyy Siikalatvan kunnan tekemän hakemuksen. Kuva tämänhetkisestä tilanteesta kalaportaan puolelta, käsikäyttöinen pato luukkuineen sijaitsee kuvasta katsottuna vasemmalla.
Kortteisen padon tulevaisuutta on pohdiskeltu vuosikausia. Nyt kun yläjuoksun vesiasiat on käsitelty, lähdetään suunnittelua vihdoinkin viemään eteenpäin.
Kortteisen padon tulevaisuutta on pohdiskeltu vuosikausia. Nyt kun yläjuoksun vesiasiat on käsitelty, lähdetään suunnittelua vihdoinkin viemään eteenpäin.
Kuva: Anna Hämeenaho

Siikalatvalla suunniteltiin Kortteisen tekoaltaan säännöstelyn lopettamista jo kahdeksan vuotta sitten. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen suunnitelmissa oli korvata pato kalatie–pohjapato–silta -yhdistelmälla, mutta toisin kävi.

– Iso tulvatilanne sai pitämään pienen tauon, vesitalousasiantuntija Riku Eskelinen Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksesta kertoo.

Todettiin, että on parempi pistää yläjuoksun asiat kuntoon ensin.

– Iso-Lamujärven säännöstelylupaa on muutettu ja Vähä-Lamun säännöstelykäytäntöjen muuttaminen ja korvaaminen kalatiellä on suunnitteilla, Eskelinen iloitsee hitaiden lupaprosessien etenemisestä.

Kortteisen osalta ei kuitenkaan olla jatkamassa aiempaa hanketta, vaikka samoilta pohjilta edetäänkin.

– Kortteisen alapuolisten alueiden tulvariskin arviointi pitäisi viedä karttatasolta pidemmälle, Eskelinen pohtii

Suurtulvien jälkeen kartta-arviointeja huoneistorekisterin perusteella tehnyt vesitaloussuunnittelija Veli Pekka Latvala toteaa, että tämä tarkoittaisi tulva-alueilla olevien rakennusten tyyppien ja todellisen korkeustason selvittämistä.

Arvioiden mukaan tulva-alue nimittäin oletettavasti laajenisi, mikäli kalatie–pohjapato–silta sellaisenaan toteutettaisiin.

– Maanmittauslaitoksen tietokannassa rakennuksia on paljon enemmän kuin huoneistorekisterissä. Mukana ovat huussit, grillikodat ja mahdollisesti myös semmoisia, joihin ei haettu rakennuslupaa, Latvala selventää.

Valtion tavoitteena on säännöstelyn lopettaminen siellä, missä se vain on mahdollista. Kortteisen kohdalla lopullinen toteutustapa on aiempiin arviointeihin perustuen kuitenkin vielä auki.

Eskelisen mukaan pohjapato-kalatien yhdistelmä voisi tehdä hyvää joen vedenlaadulle, mutta ymmärrettävästi myös tulvat on otettava huomioon.

– Toivon mukaan saadaan hyödynnettyä jo tehtyä työtä. On monia mahdollisuuksia, eikä kaikkea välttämättä tarvitse tehdä kerralla, Eskelinen pohtii.