Uusimman lehden Uutisvirta-aukeamalla olevan koululaisten kännykkäjuttukokonaisuuden anti ei yllättänyt minua. Kännykät ja muut älylaitteet kuuluvat arkeen ja niitä käytetään – no suoraan sanottuna toisinaan ihan liikaa. Peiliin katsomisen paikka on meillä koululaisten vanhemmillakin. Ole rehellinen: kuinka monesti olet lukenut kännykästä uutisia samalla kun syöt tai ottanut puhelimen jopa vessaan mukaan? Ääneen sitä ei viitsitä sanoa, mutta monen aikuisenkin hyppysissä luuri pyörii ihan liikaa. Ja jälkikasvu ottaa vieressä mallia, miten ollaan jatkuvasti digitaalisesti läsnä. Älylaite ei aina älyä tunnu lisäävän.
Älylaitteiden käytöstä keskustellaan arkisesti kouluterveydenhuollossa. Ihan pienimmiltäkin oppilailta kysytään, paljonko he laitteita käyttävät ja mihin he niitä käyttävät. Eräs terveydenhoitaja tuumi, että jos laitteita käyttää esimerkiksi ohjelmien katsomiseen, on parempi laitevalinta tabletti tai tietokone verrattuna kännykkään. Koska niissä näyttö on fyysiseltä kooltaan suurempi ja siten silmäystävällisempi.
Kuulin taannoin tapauksesta, että peruskouluikäisellä oli todettu ”silmälihasjumi” kun tämä ei nähnyt enää koulussa kunnolla opetustaululle. Yllättäen alkanut silmäoire ja näön huonontuminen saatiin palautumaan, kun koululaiselle määrättiin totaalinen kuukauden älylaitekäyttökielto. Silmät saivat lepoloman jatkuvasta pienen näytön tuijottamisesta – ja aivot samoin. Se auttoi.
Soitin Siikalatvan Näkökeskuksen Maarit Leinoselle ja kysyin, ovatko moiset vakavat silmäoireet kovinkin yleisiä koululaisilla. Onneksi eivät, mutta eivät mahdottomiakaan. Maarit kertoi oireesta nimeltä akkommodaatiospasmi, jossa silmän sädelihakset supistuvat pitkäkestoisesti ja silmä ikään kuin jämähtää lähikatselutilaan.
Yleensä tämä vaiva on toiminnallinen ongelma ja sen laukaisee pitkäkestoinen lähityö (kuten kännykän näytön katselu) ja stressi. Kaukonäkö alkaa hämärtyä, näöntarkkuus vaihtelee ja silmien seudun kipu kroonistuu, samoin kuin päänsärky.
Maarit pitää kouluterveydenhuollossa parin vuoden välein tehtävää näköseulatutkimusta hyvänä asiana. Jos silmien kanssa on oireita, suomalaislapset saavat hoidon yleensä varhain. Vastaava seula olisi hyvä kaikenikäisille, sillä lisääntynyt ja alati lisää lisääntyvä näyttöpäätetyöskentely on omalta osaltaan kansanterveydellinen uhka. Maaritilla on hyvä neuvo meille näyttöä päivittäin työssään tuijottaville – ja kaikille muillekin: katsele kauas.
Irrota katseesi lähinäkökentästä riittävän usein, jopa useita kertoja tunnissa ja katsele hetki jonnekin kaukaisuuteen. Silloin silmä pääsee lepäämään ja rentoutumaan.
Sen lisäksi Maarit neuvoo meitä räpsyttelemään silmiä, jotta niiden kosteus pysyisi hyvänä. Silmän pinta voi kuivahtaa yllättävän nopeasti, kun oleskellaan hyvin ilmastoiduissa sisätiloissa.