Revonlahden kirkossa juhannuksena vuonna 1967 seisoi 36 nuorta alttarin edessä kuvattavana. Tytöt valkoisissa juhlavaatteissa ja pojat juhlapaidoissa, kravatteineen. 50 vuotta myöhemmin 6.8. meidät kuvattiin saman alttarin edessä. Yhteiseen tapaamisjuhlaan meitä saapui 16 jo varttuneempaa juhlijaa. Poisnukkuneita joukostamme on jo kahdeksan.
Kirkon pihalle saapui tihkusateessa jännittyneitä, mutta tuttuja kasvoja. Kaksi henkilöä tuli juhlaan Etelä-Suomesta ja loput meistä asuvat täällä Raahe-Oulu seudulla.
Pian alkoi kuulua iloinen puheen pulputus, kun vaihdettiin kuulumisia. Messun jälkeen laskimme kukkakimpun poisnukkuneiden: kirkkoherran, kanttorin ja rippikavereiden muistoksi. Vietimme hetken hiljaisuuden heidän muistolleen. Laskimme toisen sinivalkoisen kimppumme sankarihautojen muistopatsaalle, kiitoksena siitä, että saamme elää vapaassa 100-vuotiassa Suomessa.
Kotiseututalolla jatkoimme juhlaa ruokailulla ja kahvittelulla. Kuulimme Reijon juhlapuheen sekä Revonlahden ja pappilan alueen historiaa Pekka Tuomikosken kertomana.
Lahjoitimme ja istutimme metsävaahteran Revonlahden Kotiseututalon pihaan muistoksi juhlastamme. Esillä oli myös vanhoja valokuvia ja tarinoita, joista riitti keskustelua. Juhlan tunnelma oli iloinen ja rento ja kuulimme elämäntarinoita ja nuoruusmuistoja. Kiitos, rippikoulukaverit yhteisestä juhlastamme.
Kaarina Pietilä