Siikalatvan kyläaktiiveja käväisi kunnanjohdon kanssa vierailulla luoteisen kuntarajan tuolla puolen. Kohteena oli muutaman vuoden Raaheen kuulunut Alpuan kylä.
Kohdevalinta oli esimerkillinen, sillä Alpua sai vuosi sitten valtakunnallisen Vuoden Kylä -tunnustuksen.
Kylillä kelpaa -hankkeen järjestämällä vierailulla kuultiin Alpuan Kylätoimintayhdistyksestä ja sen hallinnoimista hankkeista. Yhdistyksen tuore puheenjohtajan, Elli Yypänahon, mukaan reilun 400 asukkaan kylässä yhteistoiminta on vireää.
– Yhdistyksiä piisaa ja talkoita tehdään paljon, Yypänaho kertoi laskeskellen, että talkoisiin saapuu yleensä noin kolmenkymmenen kyläläisen joukko.
Se on pienelle kylälle todella hyvä saavutus. Joku paikalla olijoista totesikin, että Alpua on vähän niin kuin hulluuden keskittymä.
– Kylähenkeä on ollu jossain määrin aina, mutta koulun lakkauttaminen herätti kunnolla, Alpuan Kehitys ry:n sihteeri Esko Kotila toteaa.
Syy, miksi kylällä on kaksi kylätoimintaan keskittynyttä yhdistystä, on alunperin verotuksellinen. Kun koulu lakkasi vuonna 2011, tarvittiin oma yhdistys kiinteistön ostamista ja hallinnointia varten, mutta varsinainen kylätoiminta haluttiin pitää erillään.
Hanke-elämä ei ole alpualaisille vierasta. Esimerkiksi Kehitys ry:n voimalahankkeen avulla rakennettiin omavarainen energiayksikkö koulun sähkön- ja lämmöntuotannon turvaamiseksi. CHT-voimalan tuottamasta sähköstä puolet menee valtakunnanverkkoon.
– Ja puolet itelle, ilman sähkönsiirtomaksua, Kotila alleviivaa.
Kylätoimintayhdistyksen nimissä on taputeltu ja tullaan taputtelemaan vielä monta hanketta päätökseen.
Menneistä hankkeista jatkoa on saamassa mm. Vihannin Kinttupolut kyläseikkailuhankkeen muodossa. Tällä hetkellä Alpua on Mankilan tavoin case-kohteena mukana Palvelevat kylät hankkeessa.
– Seuraava päämäärä on saada kylän koulukiinteistö täyteen käyttöön koko kylää palvelevaksi paikaksi, Kylätoimintayhdistyksen hallitukseen kuuluva Merja Junnila totesi mainiten mm. toiveista saada koulutiloja käyttäneelle yksityiselle päiväkodille jatkaja.
Junnila listasi kyläläisten näkemyksiä lähidemokratiasta ja sen toimivuudesta.
Kylällä kaivattiin tietoa esimerkiksi valokuitumahdollisuuden esiselvitystietoja. Niitä ei ole kuulunut. Ei siis ihme, että virkamieshallinnon moniportaisuus tuskastuttaa.
– Pienen kunnan toimintatapa oli aivan erilainen. Suoraan sanottuna kyläläisten näkökulma Raahen kaupunkihallinto on aivan mahdotonta.
Kylien esityksestä Raahessa ollaankin parhaillaan suunnittelemassa lähidemokratiamallia, jolla tavoitellaan kylien parempaa osallisuutta päätöksentekojärjestelmässä. Ja myös sitä, että viranhaltijat kuuntelisivat asukkaita, eivätkä tuijottaisi pelkkiä paperille siirrettyjä lukuja.
Alpualaiset kuuntelivatkin mielenkiinnolla siikalatvasten kertomuksia sekä Siikaverkosta että virkamiesjohtoakin kokoavista kylien neuvottelupäivistä. Se kuulosti heistä hyvältä ja toimivalta.
Illan antina saatettiinkin todeta, että oppimista oli toisistaan niin vierailla kuin isännilläkin.
