Kylmän kevään ja viileän kesän vuoksi kasvustot ovat kahdesta kolmeen viikkoa myöhässä. Vilja on vielä vihantaa ja nurmipuolella näyttää jo siltä, ettei kolmas säilörehusato ehdi kasvaa korjuukuntoon.
Kasvukausi alkoi vasta 20. toukokuuta, ja se melkein katkesi touko-kesäkuun vaihteen kylmän sään vuoksi. Tuolloin parin viikon aikana ei lämpösumma kasvanut juuri lainkaan, on Luonnonvarakeskuksen (Luke) Ruukin tutkimusasemalla mitattu.
Tutkimusasemalla on viikolle 32 mennessä kasvukauden lämpösummaksi kertynyt vasta vasta 627 astetta, kun pitkän ajan keskiarvo on 792 astetta. Sadetta on Ruukissa saatu 157 millimetriä, mikä on sekin alle keskiarvon.
– Ennustaen kasvukaudella päädytään noin 900 asteen lämpösummaan, eli eletään Rovaniemen kesää, erityisasiantuntija Erkki Joki-Tokola Ruukin tutkimusasemalta vertasi.
Yhtä kylmää kasvukautta ei Joki-Tokolan mukaan ole vielä ollut tällä vuosituhannella. Viileän kesän päälle tarvittaisiin lämmintä ja kuivaa syksyä, jotta viljat ehtisivät tuleentua ja ne saataisiin puituakin.
Tutkimusaseman perinteisille Peltopäiville saapuneille viljelijöille Joki-Tokola kertoi Luken etsivän uusia keinoja vähentää viljelijän riskiä. Omaa rehuviljaa viljelevien karjatilojen keinoja ovat jyvien tuoresäilöntä tai kokoviljasäilörehu. Ruukissa tutkitaan sekä säilörehuksi sopivia viljalajikkeita että uutta säilöntäainetta jyvien murskesäilöntään. Kokeitten perusteella ohra vaikuttaa hyvältä säilörehukasvilta.
Syyniin on otettu myös ruis, jota perinteisesti ei ole pidetty sopivana rehukasvina. Tutkimusnavetalla on meneillään rukiin ruokintakoe, ja alustavien tulosten mukaan ruista sisältävä rehu maistuu mulleille ja saa ne kasvamaan. Rukiin rehukäyttö pienentää viljelijän riskiä ja ehkä tulevaisuudessa rohkaisee viljelijöitä kylvämään sitä nykyistä enemmän.
Ennusteiden mukaan maapallon väkiluku kasvaa noin yhdeksään miljardiin henkeen vuoteen 2050 mennessä. Kaikki on ruokittava, mutta nykykeinoilla ei ruuan tuotantoa kyetä lisäämään. Tuotantoa on tehostettava kasvien ja eläinten jalostuksella sekä digitalisaatiolla. Digisovelluksilla saadaan runsaasti erilaista tietoa, jota voi hyödyntää tuotannon ohjauksessa ja maatilan yritysjohtamisessa.
Ilmastonmuutoksen vuoksi kasvinjalostuksessa vastaan tulee ristiriitaisia vaatimuksia ja haasteita. Kasvukausi voi olla alkupäästään kuiva ja lopusta litimärkä.
– Kevätkylvöisillä on otettava huomioon kevätkuivuuden lisääntyminen. Myös kasvitaudit ja -tuholaiset muuttuvat ja voi tulla uusia, totesi Borealin Mika Isolahti.
Syysviljojen ongelma on epävakaa talvi, jonka säät vaihtelevat loskakelistä kipakkaan pakkaseen. Talvehtiville kasvustoille se tietää ongelmia.
– Tietynlaiseen talveen on helppo jalostaa kasveja, mutta kun tulee monta stressitekijää, on se kasveille vaikeaa, Isolahti pohti.
Nurmikasvien haaste Isolahden mukaan on syksystä pidentynyt kasvukausi. Se pitäisi pystyä hyödyntämään, mutta kasvien on päästävä ajoissa laittautumaan talvilevolle. Viljelijät ja jalostajat joutuvat miettimään, miten pitkälle kasvukautta uskaltaa venyttää.